maanantai 29. kesäkuuta 2015

Stop killing yourself slowly 1/3


Tänään on kulunu tasan 164 päivää eli vajaa puol vuotta siitä, kun mä lopetin tupakan polttamisen ja koska en oo hirveesti mun polttamisesta/lopettamisesta täällä blogissa aiemmin puhunu ainakaan kokonaisen postauksen mittasena, niin nyt mä ajattelin tehdä sen. Tää kyseinen postaus on siis osa 1/3 ja julkasen piakkoin myös ne kaks seuraavaa osaa. Niille, jotka pohtii ja on kyselly niistä "Nuoruuteni nuorisokodissa" postauksista, niin tuun kirjoittamaan myös niille jossain kohtaa jatkoa, joten älkää peljätkö, että ne jäis kesken :)

Eli siis mä alotin tupakoimaan joskus 14-vuotiaana. Olin ennen sitä koko nuoren ikäni puhunu tupakoimista vastaan ja vihasin muun muassa tupakan hajua, niin kuin varmaan moni muukin, mutta teini-iässä se polttaminen alko kuitenkin kiinnostamaan aika samalla tavalla kuin juominenkin. Mun perheessä kukaan muu ei polta eikä oo koskaan polttanutkaan, joten ehkä siitä syystä se tupakoiminen kuulostikin niihin aikoihin niin pahalta ja kielletyltä. Muistan vieläkin hyvin, kun joskus 13-ikävuoden kieppeillä samalla ala-asteella olleet kaverit alkoivat kokeilemaan tupakkaa tai jopa polttamaan sitä ja se jos joku oli todella hämmentävää.

Pian riparin käytyäni olin viettämässä iltaa kaveriporukalla Porvoossa ja paikalle ajoi jotain kaverin kavereita, jotka kännipäissään heittivät kaikille tupakkaa. Otin itsekin pari vastaan, vaikka ajattelin tietty antavani ne jollekin, joka niitä oikeasti käyttää ja niin myös tein. Ainakin sille toiselle tupakalle.. Seuraavana päivänä huomasin nimittäin, että taskuun oli jäänyt toinen näistä savukkeista ja ties mistä päähän pälkähtäneestä kokeilunhaluisesta ajatuksesta nappasin tulitikut ja lähdin kotoa, kävelin tien päähän ja sytytin tupakan. Teoreettisesti tupakoiminen on ehkä maailman simppelein asia, mutta käytäntö saattaa alkuvaiheessa olla hakusessa. Kuten jo aiemmin mainitsin, niin meidän perheessä kukaan ei polta enkä pahemmin kenenkään kaverin polttamiseenkaan ollut tutustunut. Näin ollen, niin tyhmältä kuin se kuulostaakin, en osannut sytyttää tupakkaa oikeaoppisesti vaan pidin sitä toisessa kädessä ja toisella kädellä yritin sytyttää. Kyllähän se kääryle hetken päästä jotenkin paloi ja ensimmäiset hatsini vedin näin.

Luulen, että aika monet alottaa sen tupakan kiskomisen siten, että polttaa sillon kun juo alkoholia ja samalla tavalla se munkin polttaminen alkoi. Tietty 14/15-vuotiaana ei voinut niin usein juoda pelkästään rahatilanteen ja alaikäisyyden vuoksi, mutta aina kun join, niin sillon tuli myös poltettua. Virallisesti ja samalla myös päivittäin aloin kuitenkin polttamaan, kun jouduin kesällä 2009 lapinjärven lastenkotiin. Muut nuoret kysyivät heti ensi alkuun, että poltatko? Ja tietoisen valinnan tehtyäni vastasin myöntävästi. Siitä päivästä lähtien mä aloin siis polttamaan vakituisesti ja vuosien vieriessä tupakoimiseen kehittyi koko ajan yhä pahempi ja pahempi riippuvuus.

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Burning heart & Sweetheart


Helou! Vajaa kuukaus sitte päätin kuunnella mun materianhimoista sydäntä ja tilasin pari todella pitkään haluttua palettia Sugarpill:iltä. Kyseessähän on siis otsikon mukaisesti Burning heart ja Sweetheart paletit ja, koska Sugarpill:illä oli pieni muotonen alennus meneillään, niin päätin yks yö vihdoin ja viimein lisätä noi kaks palettia ostoskoriin ja sitä kautta kassalle. Sugarpill myy mun tietämyksen mukaan ainakin nyt tällä hetkellä parhaillaan viittä erilaista luomiväripalettia ja näistä viidestä Heart breaker, Burning heart ja Sweetheart on aina ollu sellasia, joita mä oon kuolannu. Niin ja nimenomaan tossa järjestyksessä. Heart breaker paletti oli ja on vieläkin loppuunmyyty, joten tyydyin siis tilaamaan noi kaks jäljellä olevaa, joista tosin tykkään melkein ihan yhtä paljon. Heart breaker on aina ollu noista paleteista mun lemppari, sillä siinä on neljä ihan törkeen ihanaa sävyä, joista jokaista mä voisin kuvitella käyttäväni ihan niiku daily baises tasolla. Sävyt on nimeltään Mochi = (Mintun värinen), 2AM = (Liila), Acidberry = (Limen vihreä) ja Velocity = (Tummahko sininen) Kyseinen paletti kun jäi nyt kuitenkin tällä kertaa multa nappaamatta, niin esittelemäpä ihan itse kuvatun swatchin avulla miltä Sweetheartin ja Burning heartin sävyt näyttää.

Värit on swatchattu Urban Decayn Primer Potionin päälle.

Vasemmalta oikealle lueteltuna yläpuolella näkyvä Sweetheart sisältää sävyt: Dollipop, Afterparty, Midori, sekä Tako ja alapuolella näkyvä Burning heart sävyt: Flamepoint, Buttercupcake, Love+ sekä Poison Plum. Sugarpill:in meikeissä on tunnetusti ihan ältsin hyvä pigmentti ja noi värit on ihan täydellisiä kaikenlaisiin eriskummallisiin ja tietty hiukan hillitympiinkin meikkileikkeihin. Ainoo ongelma noissa on vaan se hinta ja valitettavasti suomeen tilatessa noi myös jää tulliin, josta sit joutuu maksamaan vielä sitä ekstaa. Tai no ainakin mun kohdalla näin on jo käyny kahdesti. Viime kesänä tilasin kolme irtonappia eli yläpuolella näkyvän valkosen (Tako) sekä punasen (Love+) ja niiden lisäksi vielä mustan (Bulletproof) ja toimituskulujen + tullin ansioista koko tilaukselle kerty hintaa sellaset 50 euroa. Nyt vähän kaduttaa, etten saman tien ostanu kokonaista palettia taikka kahta, sillä tälle uusimmalle tilaukselle tuli toimituskulut ja tulli mukaanlukien hintaa about 80 euroa. Niin, ja kaiken lisäks mä oon ihan satavarma, että näissä paleteissa noiden värien pigmentti on irtonappeja parempi! En kyllä tiedä, että voiko se pitää paikkansa, mutta siltä se ainakin vaikuttaa..

Anyways, oon tosi innoissani noista paleteista ja oonkin jo muutamia noista päässy testaamaan, kun oon kuvannu youtubeen videoita. Joku vähän kyseli mun viime postauksessa näkyneestä punavalko meikistä ja valkosesta ripsarista (joka oikeesti on siis valkosta eyelineriä, jota laitoin ripsiin toisen ripsarin harjalla), niin päätin kuvata kyseisen meikin, tai no vähän pelkistetymmän version tutoriaalin muodossa ja tänään pääsinkin jo testaamaan kahta ihan uutta sävyä eli keltasta ja sinistä. Molemmat tutot pääsette kattomaan tästä linkistä. Tähän mennessä kaikki noi sävyt on tuntunu kyllä sellasilta, että niille tulee käyttöä vaikka keltasta ja oranssia vähän vierastankin. Kokeilemalla ja käyttämällähän sitä sitten tottuu ja ei sitä kehitystä voi ainakaan paikoilleen jumittumalla tapahtua.

Eipä tässä kai muuta tällä kertaa! Mä lähen huomenna perheen kanssa lomailemaan viikoks mökille, mutta luultavasti postailen myös sieltä reissun päältä, joten palaillaan taas :)

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Absence


Helou kaikille pitkästä, pitkästä aikaa! Monet varmaan huomas, ainakin tosta tippuvasta lukijämäärästä päätellen, että mun blogi on viettäny hiljaiseloa nyt jo parisen viikkoa. Mitään ihmeellistä syytä tähän passiivisuuteen ei tällä kertaa löydy, sillä en oo vaan yksinkertasesti jaksanu avata bloggeria ja alkaa kirjottamaan. Mun viikon mittainen reissu Turussa meni tosi kivoissa merkeissä, niinku viime postauksessa kerroinkin ja sen jälkeen palasin takas Järvenpäähän. Perjantaina 12.6 katottiin Veeran kanssa maratoonina Orange is the new blackin 3. kausi, jota onkin jo odotettu vuoden verran. Oli muuten aika bueno kausi, mutta ehkä hitusen tylsempi, kuin aiemmat mun makuun. Myös pari juonenkäännettä vähän surettaa, mutta ei niistä sen enempää etten spoilaa mitään. Oottekos te muuten kattonu kyseistä sarjaa?

Netflix maratoonin jälkeisenä päivänä lähdin Viffen ja Danin kanssa avaamaan terassikauden ja sen jälkeen ilta kulukin aika mukavissa merkeissä ympäri Järvenpäätä pyörien. En tiiä oliko kaikki tää sosiaalisuus yhteenlaskettuna sit liian uuvuttavaa, mikä mun kohalla vois hyvin pitää paikkansa, sillä sunnuntain ja maanantain vietinkin sitten sängyn pohjalla ilman minkäänlaista inspistä nousta ylös. Netflix pyöri jatkuvalla syötöllä ja siinäpä ne päivät sitten nopeasti vierähtikin. Tiistaina jaksoin taas ryhdistäytyä ja näinkin vielä illansuussa Jesseä ennen kuin ryhdyin valmistautumaan juhannukseen. Ärsyttää, kun kuvasin pari meikkiä videolle, juuri ennen porukoille lähtöä, mutta koska en ollut kumpaankaan tyytyväinen, niin poistin ne.. Nyt kun palasin taas eilen tänne Järvenpäähän, niin päätin, että ennen viikonloppua haluan päivittää blogia edes kerran ja tehdä edes sen yhden videon, koska alkaa jo vähän turhauttamaan tälläinen epäaktiivisuus.

Oikeestaan mulle kuuluu tällä hetkellä ihan hyvää. Inspiraatio on vähän laskussa ja sillon tällön masentaa, mutta muuten olotilat on viime aikoina pysyny tasasina. Paniikkihäiriö varjostaa tietty vieläkin elämää ja esimerkiks viime viikon torstai oli ihan hirvee siltä kantilta, että menin puolivahingossa pendolino junaan ja siellähän se paniikki alkokin sit taas vallata mieltä ja kehoa, joten istuin koko parin tunnin matkan eteiseskäytävän lattialla. Myös pian starttaavasta Provinssista oon hitusen katkera, sillä Die Antwoord tulee sinne, mutta enpä mä sille faktalle mitään voi, etten kykene lähtemään. Yritän vaan lohduttautua ajatuksella, että se tulis maksamaan ihan liikaa ja matkat & majotus olis hankala järjestää ja niin päin pois.

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Throw my black magic


Helou ja terveisiä Turusta! Oon jo pari viikkoa haikaillu Turkuun lähdöstä ja nyt kesäloman alettua päätin vihdoin hypätä junaan ja matkustaa tänne Lauran luokse huolimatta siitä, että ne junat vieläkin vähän ahdistaa. Torstaina mä tosiaan saavuin tänne ja huomenna ois ainakin nyt näin alustavasti tarkotus matkustaa takas sinne Järvenpäähän. Viikonloppu on menny ihan superkivoissa merkeissä ja Lauran lisäks myös Jassu, Matias ja Veikko on ollu menossa mukana ja yhtenä iltana näin myös vanhaa laitoskaveria Karitaa ja toisena iltana vielä yhtä Anttia c: Mun kesäloma on siis alkanu tooosi mukavissa merkeissä ja vaikka yleensä ne kesän ekat päivät onki ollu ihana viettää ihan vaan omissa oloissa, niin tää sosiaalisuus on kyllä tuntunu jotenki tosi hyvältä.

Tossa reilu viikko sitten mun peruukkikokoelma kasvo taas yhellä kappaleella, sillä tilasin ebaystä tollasen pitkän valkosen peruukin. Aattelin, että vaikka mä blondi tällä hetkellä oonkin, niin ois aika hauskaa vaihtelua kokeilla blondeja taikka valkosia hiuksia vähän erilaisella kampauksella ja mun mielestä toi peruukki näyttää kyllä ihan törkeen kivalta. Myös "uudet" eli pari kuukautta sitten tilatut piilarit pääs ensimmäistä kertaa kokeiluun ton tumman meikin seuraks ja nekin on aikas hienot. Noi on siis Uniqson "I.Fairy Bubble Grey" linssit ja vaikka mä sponssina oonki tässä viime aikoina hirveesti saanu piilareita, niin pari kuukautta sitten Uniqsolla oli joku alennus ja päätin sitten tarttua siihen ja ostin pitkästä aikaa omilla rahoilla kahet parit, joista noi tosiaan on ne toiset.

Toivottavasti tyksitte tosta lookista ja toivottavasti teiänki kesä on lähteny yhtä kivoissa merkeissä käyntiin ♥ ! Palaillaan taas.

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Ketun elämää


Helou! Tänään on ollu aika muksa päivä. Heräsin aamulla jo seittemältä ja koska tarkotuksena oli treffata tukihenkilöä päivällä, niin päätin alottaa päivän jo aikasin. Herätyskellon olin varta vasten virittäny sinne kahen ykkösen kohalle, mutta eipä sillä niin väliä. Sain eilen sponssina uuden paidan sellaselta yritykseltä, ku Long clothing ja tyytyväisenä parin pakettiin keskittyvän kuvan jälkeen puinkin sen aamulla päälleni. Sain tosiaan ite valita ton t-paidan ja mikä oiskaan parempi asuste kettuprinssille, ku kettupaita (näin jälkeenpäin kuulostaa tosin melko brutaalilta). Toi on vieläpä tollanen superpitkä kaapu eli mun makuun just bueno.


Hämmentävää, että viikko sitten menin vielä siinä aamu seittemän ja aamupäivä 12 välillä nukkumaan ja nyt kesäloman, sen virallisen valvomisluvan alettua mä meen suht aikasin nukkumaan ja herään edellämainittuihin aikoihin.. Toisaalta mikäs ois sen parempaa, ku alottaa aamu auringonpaisteeseen heräten, kun tietää, että päivää on vielä moooonta tuntia jäljellä. Mä en itseasissa osaa oikein määrittää, että millanen ihminen mä näihin vuorokauden aikoihin liittyen oon. Toisaalta rakastan valvoa myöhään ja öisin oon ehkä luovimmillani, mutta kun muistelen elämää pari vuotta takaperin, kun heräsin vielä päivittäin 5 ehtiäkseni kolmella eri bussilla kouluun, niin oli siinäkin se oma ihana tunnelmansa. Kaiketi mä sit vaan tykkään elämästä vuorokaudenajasta riippumatta :')

Anyways, paitafiilistelyjen jälkeen siivosin vähän kämppää, tuuletin petivaatteita, imuroin ja kaikkea muuta basichommelia, jonka jälkeen päätin viimeistellä mun hiusoperaation. Kaikki te tiiätte varmasti millanen tää mun tukka jo puolisen vuotta (huh miten pitkä aikaa..) on ollu ja "joudun" nykyään aina uusimaan tän kolmessa erässä. Ensimmäinen ja samalla myös harvoiten tapahtuva osio on tietty tyven värjääminen ja koska himoitsen aina vaan valkosempia ja valkosempia hiuksia, niin samalla kertaa värjäytyy myös latvat. Vaikka värjäämisen alottaminen tai siis siihen itse hommaan ryhtyminen on välillä vähän heikonlaista, niin se vastavärjättyjen hiusten näkeminen on aina yhtä palkitsevaa. Yleensä, tai ainakin nyt näiden blondien hiusten kanssa pistänkin aina sen värin päähän ja katon peiliin vasta kun ne on pesty ja vähintäänkin puolikuivat. Shokkivärien kanssa asia oli tietty vähän erilainen, koska niissä oli enemmän varaa mennä vikaan.

Toinen vaihe näissä mun hiuksissa on ton otsiksen lyhentäminen ja sitä harrastan vähän useammin kun sitten taas sitä värjäämistä. Yleensä leikkelen tai pikemminkin kynin ihan silmämääräsesti keittiösaksilla ton letin, mutta sillon tällön myös kaverit on sitä tarjoutunu lyhentämään. Viimeinen vaihe, jota pyrin myös tekemään kaikista useiten, on näiden sivukaljujen sheivaaminen. Jotenkin sitä hiusta pukkaa niin nopeasti, että melkeen pitäis viikottain olla höyläämässä. Okei ei pitäis valittaa, sillä kulmat ajelen kuitenkin parin kolmen päivän välein, eikä siili hiuksissa näytä edes pahalta. Tykkään vaan liikaa siitä alienvaikutuksesta, jonka se kalju noilla sivuilla saa aikaan.


Ei mulla tänään tän kummempaa asiaa ollu. Tänään oli vähän tällänen luonnollisempi lookki naamalla pitkästä aikaa koko päivän, eli meikkipohjalla mentiin. Edes piilareita en vaivautunu laittamaan, koska onhan mulla ihan kivat silmät omastakin takaa. Tukihenkilön tapaamisen jälkeen kävelin kaupan kautta himaan ja loppumatkaa piristi pari tyttöä, jotka pysähty tiedustelemaan oonko mä Pietu ja loppuun kehu vielä mun meikkejä. Jee jee.