keskiviikko 12. elokuuta 2015

Maybe this is the moment I've been waiting for


Mun harvinaisen lyhyeltä tuntunu kesäloma päätty eilispäivään ja tänään starttaskin sitten käyntiin viiminen vuos graafisella alalla. Pikku hiljaa alkaa jo vähän kuumottelemaan, että mitä mä sitten valmistumisen jälkeen oikein alankaan duunailemaan, mutta onneks on vielä edes jonkin verran aikaa pohtia sitä. Koulun alku tuntuu aina mun mielestä jotenkin jännittävältä ja ehkä jopa enemmän siltä uudelta vuodelta taikka alulta, kuin miltä se ajanlaskussa käytettävä uus vuos tuntuu. Tää päivä ei ollu siinä suhteessa mikään poikkeus, sillä kyllähän ne yöunet jäi taas aika vähäseen ja aamulla oli tosi jännä kävellä pitkästä aikaa kouluun sydämen pamppaillessa rinnassa.

Sinänsä en ois voinu kyllä parempaa koulun ja samalla sen normaalin arjen alotusta toivoa, sillä oli ihan mahtavaa nähä kesän jälkeen Annea, joka ei ollu muuttunu mikskään, sekä tietysti koko muutakin luokkaa ja meiän superihanaa opettajaa. Päivän kruunas vielä se, kun koulun jälkeen lähettiin pyörimään Annen kanssa pariksi tunniksi keskustaan ja siellä neljä ihmistä tuli eri aikaan pyytämään yhteiskuvaa mun kanssa! Siis oikeesti neljä. Huhhuh :'D Ensin joku tyttö halus kuvan, sit pari poikaa ja jonkin ajan päästä vielä yks tyttö ja voin kyllä sanoo, että oltiin molemmat Annen kanssa aika hämmentyneitä ja oon mä kyllä vieläkin!

Anyways palatakseni kuitenkin vielä vähän ajassa taaksepäin voisin puhua vähän kuluneesta kesästä. Mä en yhtään osaa sanoa, että mikä siitä parista kuukaudesta tänä vuonna teki niin älyttömän lyhyen tuntusen, mutta ihan sairaan nopeelta se ainakin näin jälkeenpäin vaikuttaa. Ennen kesää mulla oli päässä sellanen jonkin sorttinen plääni siitä, mitä haluaisin alkavan kesän aikana tehdä ja mitä mahdollisesti tulee tapahtumaan, mutta elämää kun on usein hankala ennustaa etukäteen, niin todella monet suunnitelmat menikin sitten lopulta aika päinvastasesti, kuin mitä mä olin ajatellu..

Bloggaaminen nyt esimerkiks on jääny tän parin kuukauden varrella aika vähäseks siihen ns. normaaliin tahtiin verrattuna, minkä tekin nyt varmasti ootte huomannu, mutta tänä kesänä en potenu siitä onneks sen pahemmin mitään huonoa omaatuntoa. Rehellisesti sanottuna oon ollu ainakin puolet koko kesästä meikkaamatta, eikä kameraankaan oo tullu paljon kajottua, joten visuaalisesta materiaalista on ollu melkosta puutetta. Toisaalta harmittaa tietty sellanen passiivisuus, mutta toisaalta taas ei. Oon kuitenki tehny monia kesään kuuluvia asioita kuluneen loman aikana, kuten nyt esimerkiks käyny mökillä, uinu, kalastanu, pelannu mölkkyä, valvonu öitä, humaltunu, tutustunu uusiin ihmisiin, ottanu aurinkoa, nauranu, viettäny ekstrapaljon aikaa kavereitten sekä perheen kanssa ja tietysti levänny. Yhteenvetona monia asioita tapahtu tänä kesänä aika äkisti taikka yllättäin, kun taas monet jo etukäteen suunnitellut asiat ei sitten koskaan päässeetkään tapahtumaan.

Mä totisesti toivon, että tää arkeen palaaminen motivois mua nyt monissa eri asioissa ja että inspiraatiota alkais taas pian löytyä ainakin siihen meikkaamiseen. Eilen mä kynin taas tätä mun tukkaa vähäsen ja värjäsin tyvikasvunkin pois, joten nyt on paljon kivempi alkaa väsäilemään meikkilookkeja ilman, että tarvis aina käyttää peruukkia. Blogia varten mulla tosin on muutama peruukki, joita ois kiva jossain kohtaa testata ja itseasiassa kolmet piilarit (yhet niistä näkyy tuolla kuvassa), uudet lävärit sekä venytykset ja pari kosmetiikkatuotettakin odottaa esittelyä. Ehkäpä mä pikkuhiljaa pääsen taas tähän bloggaamiseen ja kaikkeen muuhunkin kunnolla kiinni ja ties mitä tää lähestyvä syksy oikein tuokaan tullessaan!

6 kommenttia

  1. Tsemppiä viimeseen kouluvuoteen! Sulla on aivan mahtava blogi ^-^

    VastaaPoista
  2. Oli vaan pakko tulla tänne blogin puolelle kertomaan , että mä harvoin katson v-blogeja, mutta sun just katsoin melkein kahden tunnin junamatkan viimeks tänään :D sulla on jotenkin niin ihana tyyli mikä saa hymyilemään ja tuo positiivisia asioita mieleen .. Vähä ku pienenä katso Muumeja.. Tarkoitan tällä sitä iloista fiilistä , tunnetta, että on tullut kotiin. Käsittelet hienosti myös vaikeita aiheita ja rehellisesti kuten viiltely. Itse olen jo aikuinen 2-lapsen äiti, mutta ikää tai asemaa katsomatta sä saat hymyilemään :) ja jokainen postaus on omalla tavallaan erilainen ja mielenkiintoinen ! ( en ikinä olisi uskonut melkein 2 h putkeen katsovani vblogia) :D halusin vielä kiittää. Ja jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas ihana kommentti :') Kiitos itsellesi ja mää jatkan ^^

      Poista

Kaikki kommentit on tervetulleita, mutta julkaisen vaan asialliset :)