maanantai 30. kesäkuuta 2014

Triple


Pridet jäi tänä vuonna väliin, mutta pitää kattoa sit ens vuonna uudestaan. Mun oli ihan pakko saada unta perjantain ja lauantain välisenä yönä, koska perjantaina Marjaana ja Joba kävi molemmat mun luona ja muutenki yöunet oli aika vähissä sen viime postauksessa nähdyn videon tekemisen jälkeen. Oon tällä hetkellä tosiaan Turussa Lauran luona ja ei oo kyllä kaduttanu hetkeäkään, että lähin tänne. Ei olla ehitty kuvaamaan yhtään ja muutenkin nää päivät on menny enimmäkseen sisätiloissa, mutta hauskaa on kyllä ollu :')

En oo ihan varma millon lähen täältä Lauralta, mutta ilmottelen sit ja kyllähän sen postaamistahdista varmaan huomaa :) Ajattelin tulla tähän väliin lisäämään parit kuvat, jotka otin Jobasta sillon viime perjantaina kun se käväs mun luona Järvenpäässä. Oon noihin kuviin aika tyytyväinen ja pikkuhiljaa se ihmisten kuvaamistaitokin alkaa paranemaan.

Mitäs tykkäätte kuvista ?

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Mun mielipiteitä seksuaalisista suuntautumisista


Eilinen ilta ja yö meni molemmat aika kurjissa fiiliksissä, mutta joskus aamuyöstä kaikki kääntyki ihan ylösalasin. Tarvittavat ei vaikuttanu juuri ollenkaan, niinku olin arvelluki eikä mua edes väsyttäny, mutta aikani tuskailtua sain ku sainki käännettyä sen mun ahdistuksen johonki luovaan eli siihen oman naaman maalaamiseen ja saman tien päätinki unohtaa kaikki normaalit velvotteet ja nukkumaanmeno ajat. Napsautin kahvinkeittimen päälle, kävin tupakalla ja syvennyin inspiroituneena uusien Cameleon värien pariin Lady Gagan soidessa taustalla.

Tällä kertaa mun teki mieli tehä jotain ilosta ja värikästä lookkia, koska nää harmaat ja kylmät päivät on ollu niin masentavia. Tota meikkiä oli ihan mahtava toteuttaa, koska noi naamalla valuvat näytti niin siisteiltä märkinä ja onhan toi kuivunu lopputuloski aika cool ! Vähän jäi harmittamaan, kun sillon 4-5 maissa ei ollu vielä tarpeeks valosaa, että oisin voinu kuvata videolle ton meikin tekoprosessin, mutta ehkä joskus toinen kerta sitten :) Sainpahan ainakin tehtyä ton yhen videon, jota oon suunnitellu tässä viikon aikana jo jonkin verran.

Ajattelin taas tapani mukaan kirjottaa vähän noita mun mielipiteitä myös tekstin muodossa, koska monesti sellasia yksittäisiä sanoja jää videoilla ns. matkan varrelle ja muutamia lauseitakin saattaa puuttua. Multa on täällä blogissakin muistaakseni kysytty pariin otteeseen jonkintapasta postausta seksuaalisesta suuntautumisesta joten tässäpä tämmönen nyt sitten olis !

☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆-☆

Mulle se seksuaalinen suuntautuminen on tosiaan aika henkilökohtanen juttu. Tai siis niinku tossa videolla kerron niin ei mulle tuota minkäännäköstä vaivaa kertoa siitä, jos joku kysyy, mutta en sit tosiaankaan huutele ympäri kyliä siitä mun bi-seksuaalisuudesta. Mä koen asian niin, ettei mun tarvii. Kyllähän ihmiset varmasti kattoo kaks kertaa tän näköstä jäbää, mutta mieluummin mä sitä krediittiä ja arvostusta otan vastaan esimerkiks mun meikkien tai vaikkapa joidenkin blogi-kirjotelmien perusteella, ku sillä että mä nyt vaan satun tykkäämään sekä tytöistä, että pojista. Mun mielestä siinä ei nimittäin oo mitään sen kummempaa enkä ymmärrä miks sen suuntautumisen perusteella pitää haukkua ja arvostella ihmistä. Saati sitten ylistää..

Tota oon oikeesti miettiny paljon, että mikä heteroiden silmissä tekee homoista tai bisseistä niin pelottavia ja vastenmielisiä. Moni on kirjottanu just siitä, et ihan ku kaikki maailman homot ihastuis kaikkiin maailman heteroihin ja oon kyllä siinä ihan samaa mieltä. Homot, bi-seksuaalit ja lesbot on ihan samanlaisia ihmisiä ku heterotki, vaikka sattuvat tykkäämään toisista ihmisistä vähän eri tavalla. Tuskin kukaan heterokaan ihastuu jokaiseen vastaantulijaan tai päätyy puristelemaan joka ikisen kanssaihmisen persettä julkisilla paikoilla vai mitä ootte mieltä? No ei ne homotkaan niin tee. Ja siis jos jotain heteroa oikeesti inhottaa/pelottaa se, että joku homo nyt sattuis ihastumaan siihen kyseiseen heteroon tai jos se homo yrittäis iskee sitä, niin mitä menetettävää sillä heterolla siinä on? 

Kuoleeko se siihen, että sitä isketään? 
Ei. 
Muuttuuko sekin homoksi?
Tuskin. 
No entäs saako se aivokasvaimen? 
No ei vittu saa.

Koska ei siinä menetä yhtikäs mitään ! Korkeintaan kymmenen sekuntia omasta ajasta, kun vastaa ettei tunne samalla tavalla tai ettei ole homo. En tiiä onko se nyt sitten se juttu, että on niin kiire ettei ehdi sanomaan muutamaa sanaa, mutta vähän epäilen. Kyllä siinä homofobiassa/inhossa on takana ihan jotain muuta...

Sanoin tossa videolla myös muutaman sanasen muiden homojen/bissejen/lesbojen mainostamisesta tai siitä kun joidenki on ihan pakko kuuluttaa kaikkialla, että tykkää samasta tai molemmista sukupuolista jo ihan kymmenvuotiaista lähtien.. Se on ehkä isoin juttu mikä mua ärsyttää koko seksuaalivähemmistöissä. Tottakai saa ja pitääki olla ylpee siitä mitä on ja avoimuus on ihan mahti juttu, mutta mä en henkilökohtasesti tykkää siitä kun mainostetaan itsessään just sitä homoutta.. Harvoin näkee nykyään missään instagramissa tai sosiaalisessa mediassa ihmisten mainostavan sitä heterouttaan, mutta homo&lesbo sanat kyllä vilkkuu siellä sun täällä aina aika ajoin. Ei siinä, asiahan ei mulle kuulu ja jokainen saa tehdä miten haluaa, mutta sanoinpahan nyt tähänkin asiaan sen oman mielipiteeni.

Pääpointteja noissa mun mielipiteissä nyt oli ainakin että:
  • Homot, bisset sekä lesbot on ihan samanarvosia kuin heterotkin.
  • Sana "homo" ei oo mikään tabu ja vaikka sun seurassa ois joku homo, niin sä saat käyttää sitä sanaa.
  • Kaapissa ei kannata piileskellä jos se ahdistaa ja tuntuu pahalta.
  • Sun seksuaalinen suuntautuminen ei määrittele kuka sä oot.
  • Homot, bisset tai lesbot ei ole mitään yliseksuaalisia olentoja, jotka yrittää panna kaikkea mikä liikkuu. Se riippuu vaan ja ainoastaan siitä henkilöstä/yksilöstä millanen se sitten on, ei suuntautumisesta.
  • Homojen ja muiden vähemmistöön kuuluvien arvostelu ja haukkuminen on säälittävää ja kivikautista nimenomaan silloin, jos haukkuu sen perusteella, että kyseiset henkilöt on homoja tai kuuluu johonkin vähemmistöön.
Kannattaa myös muistaa, että jokainen homo, bi ja lesbo on yksilö ja, että tässä postauksessa sekä tolla videolla oli nimenomaan mun mielipiteitä (: Toivottavasti tykkäsitte ja erittäin mukavaa Prideä kaikille, jotka on sinne eksymässä !

Rough.


Lähin tänään tosiaan takas tänne Järvenpäähän ja tällä hetkellä kaikki konkreettiset asiat on paljon paremmalla mallilla. Päätin ku päätinki mihin oon menossa viikonloppuna ja muutenki oon saanu tänä iltana asioita järjesteltyä ihan kiitettävästi. Kämppä on siisti, laukut purettu ja periaatteessa oisin valmis lähtöön vaikka heti huomenna, mutta saa nyt nähä lähenkö. Ois nimittäin kiva viettää yks päivä kotona, kuvata video ennen viikonloppua ja ottaa vaikka muutamat kuvat, jos jaksaa. Eilisen meikin ikuistin vasta aamuyön tunteina järkkärille, mutta en sit jaksanu muokata ku yhen kuvan tänne blogiin laitettavaks. Pitkästä aikaa tein tollaset kaksväriset kulmakarvat ja tosta meikistä tuli aika simppeli, mutta silti suht "näyttävä" kokonaisuus.

Meikistä ja konkreettisista jutuista muihin aiheisiin. Nimittäin siihen henkiseen puoleen. Ajattelin, että tää mun olo helpottais ku pääsen kotiin ja saan kaikki stressaavat asiat järjestykseen, mutta olin suoraan sanottuna ihan helvetin väärässä. Ahdistaa tuplasti enemmän kuin eilen ja tällä kertaa tietysti sillä itsetuhosella tavalla. Otin äsken tarvittavia lääkkeitä, joita en oo ottanu ikuisuuksiin ja vaikka tiedostan ettei ne palvele mua missään määrin niin yritän silti toivoa, että tää ahdistus ja itsetuhoset ajatukset haihtuis ilmaan.. Tai alkaispa edes se unettava vaikutus niin pääsisin nukkumaan.

torstai 26. kesäkuuta 2014

Can't you just read my lips?


Vitsi ois siistii, jos ihmiset pystyis välillä lukemaan huulilta ne asiat mitä ei vaan millään saa puettua sanoiks. Tottakai se vois joissain tilanteissa olla aika katastrofaalista, mutta edes joskus. Sillon ku on niitä olotiloja mitä ei vaan pysty selittämään. Ihmiset vois vaan kattoa sua ja tuntee ne samat tunteet ja olot ilman, että niitä pitäis yrittää alkaa käymään läpi. Ahdistaa ja masentaa, muttei todellakaan ahdista tai masenna. Ärsyttää, vituttaa ja suututtaa täysin ilman mitään syytä ja silti kaikki on ihan hyvin. Miten tollasta pystyy edes selittämään muille, kun sanatki on vaan murto-osa niistä oikeista tunteista mitä tuntee.

Kauheeta tuskailua ku pitäis yrittää sanoa miltä tuntuu, mutta ei vaan yksinkertasesti osaa. Tällä hetkellä mulla on just sellanen olo jota ei pysty selittämään ja viikonlopun suunnitelmien päättäminen vaikeuttaa kaikkea vaan entisestään. Mun pitäis, ja no periaatteessa mä haluisin olla kahessa paikassa samaan aikaan, mutta sehän on mahotonta, joten nyt stressaa ihan luvattoman paljon, kun en osaa päättää edes näin pienestä asiasta, kuin että missä tuun viikonloppuna olemaan. Tai no ehkä se päätös vaan kuulostaa niin suurelta mun päässä, koska on taas tällänen outo olo.

Ei tää nyt päivisin näyttäydy muuten ku siten, että masentaa eikä mikään oikein jaksa innostaa, mutta sit öisin sitä vaan pähkäilee pähkäilemästä päästyäänkin pääsemättä kuitenkaan mihinkään. Ei mulla onneks oo sellanen itsetuhosen ahdistunu olo, mutta on tää silti tosi turhauttavaa, kun ei jaksa tehdä melkein mitään ja jos jaksaa niin se ei silti tunnu miltään. Huomenna on varmaan pakko lähteä kotiin päin ja ehkä nää fiiliksetkin pikkuhiljaa tästä helpottaa, kun pääsee sinne tuttuun ympäristöön tekemään kaikkia omia juttuja ja projekteja. Ois kiva saada ainaki jotain videomatskua aikaseks ja ehkä joku fiiliksiin pohjautuva meikkikin vois olla kliseisesti sanottuna terapeuttista.

En nyt ala kuitenkaan lupailemaan mitään, mutta toisaalta eihän mun tarviikaan.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Gold and turquoise


Oltiin tossa pari päivää sitte serkun kanssa taas kuvailemassa ja vaikken oo omaan naamaan jaksanu vähään aikaan panostaa, niin oli kuitenki tosi mukavaa ajanvietettä meikata serkku tollasella vähän mun tyylisellä tavalla. Käytin tossakin meikissä niitä uusia Cameleonin värejä turkoosin osalta ja luomivärit oli sitten siitä yhdestä ebayn paletista, jota käytän melkeinpä päivittäin. Kuvatkin onnistu tosi hyvin, vaikka muokkaaminen veikin sitten sen oman aikansa. Eipä mulla hirveesti muutakaan tekemistä oo täällä porukoilla ollu, niin ihan mielellään niitä kuvia muokkaa. Pikku hiljaa pitäis tosin alkaa tekemään lähtöä tonne Järvenpään suuntaan ja sieltä sit edelleen sinne sun tänne, mutta ehkä mä vielä pari päivää latailen täällä akkuja ja vasta sit pakkaan ne kimpsut ja kampsut, hyppään junaan ja palaan kotiin.

Jotenki tuntuu et tää blogin sisältö on ollu nyt jo jonkin aikaa aika ihmispainotteinen tai pikemminkin minäkuva-painotteinen, mutta toivottavasti se ei haittaa ketään..? Eiköhän niitä tekstipainotteisiakin postauksia oo tulossa, sit ku on oikeesti jotain kirjotettavaa. Nyt mun fiilikset on ollu nimittäin aika peruslukemissa, vaikka ulkona vallitseva sää onki vähän masentava eikä sen takia jaksa tehä mitään. Ajatuskaan ei pahemmin kulje enkä nimenomaan ton sään vuoks oo halunnu mitään luontokuviakaan lähteä kuvaamaan, mutta noh, ehkä nää säät tästä pian taas kirkastuu ja sit jaksaa tehä asioita.

Kertokaahan mitä piditte tän kertasesta kuvasatsista ja palaillaan taas pian.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

☆ Sunday's special ☆ (Alien makeup)


Ennen ku alan kertomaan tosta meikistä, niin kelataanpa tän viikon alkuun. Mä palasin tosiaan viime maanantaina porukoilta takas Järvenpäähän, koska mulla oli pari juttua hoidettavana. Tiistaina siivosin sekä kävin terapiassa ja keskiviikkona lähin yhen maissa kohti Helsinkiä tarkotuksena viedä zoomi-objektiivi huoltoon sekä käydä tutustumassa kasvo/kehomaaleihin (näin suoraan suomennettuna) Emma Räsäsen työhuoneelle.

Tässä pari viikkoa sitten sattu nimittäin sellanen juttu, että löysin muutaman mutkan kautta netistä ulkomaalaisen yrityksen, joka myi noita kasvo -ja kehomaaleja suht halpaan hintaan. Tiedostin sen Sugarpill-episodin jälkeen, että jos tilaan jotain USA:sta tai UK:sta niin tilaus menee mitä luultavammin tulliin. Sen takia jäinkin vähän epäröimään, että kannattaako mun tilata maaleja ollenkaan. Ei kuitenkaan menny ku muutama päivä, niin näin mun tukihenkilöä ja jotenki meiän jutustelu ajautu siihen, että päädyttiin yhdessä tutkailemaan Saara Sarvaksen blogia. Tukihenkilön lähdettyä syvennyin Saaran blogiin vähän tarkemmin ja päädyin sieltä Emma Räsäsen nettisivulle, jossa myydään Cameleon merkkisiä kasvo/kehomaaleja täällä Suomessa!

Voitte vaan kuvitella, kuinka ilahduin tosta löydöstä ja eipä menny kauaakaan, kun mä jo lähetin Emmalle sähöpostia kysyen tuotteiden hinnastoa. Emma vastasikin pikaisesti ja koska olin linkannut sähköpostissa mun blogin ja kertonu intohimostani meikkaamiseen/maskeeraukseen, niin Emma lupas myyvänsä tuotteet mulle ammattilais-hintaan, hihih. Olin kyseisenä viikonloppuna lähdössä tänne porukoille, joten kerroin palaavani asiaan seuraavalla viikolla eli tässä tapauksessa tällä viikolla ja niin mä myös tein. Sovittiin muistaakseni viime maanantaina tai tiistaina, että käyn Töölössä Emman työhuoneella tutustumassa paremmin niihin maaleihin ja sinne mä siis suuntasin viime keskiviikkona kännykän navigaattorin opastuksella.

Nyt on tähän väliin pakko sanoa, että harvassa paikassa missä oon käyny, on ollu yhtä lämmin ja ns. "aito" vastaanotto, ku mitä siellä Emman kellariin rakennetussa työhuoneessa oli. Paikalla oli muutaman minuutin ajan joku toinen asiakas, mutta heti asiakkaan lähdettyä Emma tarjoili mulle kahvia ja ruvettiin sitten yhdessä tutkailemaan koko Cameleonin tarjontaa. Olin ihan mykistyny kaikkien värien hyvästä pigmenttipitosuudesta ja Emma osaski kertoa tosi hyvin kaikista tuotteista mitä oli myytävillä. Mulla oli jo alunperin sellanen ajatus, että ottaisin ainakin koko sateenkaaren väriskaalan ja sen lisäks ehkä jotain extraa ja niin mä melkeenpä sit kaikkien hankalien värivalintojen jälkeen teinki. Mukaan tarttu yhteensä 14 väriä, joista 12 oli mattoja ja 2 sellasia kiiltäviä metallin sävysiä. Värien lisäks ostin vielä 2 sivellintä.


Tollasen paketin kanssa mä siis loppujen lopuks lähin sieltä Emman luota, vaikka ois kyllä tehny mieli ostaa koko paikka tyhjäksi. Värit tossa paletissa on siis tummanruskea, vaaleanruskea, liila, tummanvihreä, punanen, tummansininen, keltanen, vaaleanvihreä, pinkki, vaaleansininen, valkonen, musta, metallinsininen ja tollanen kullan ja kuparin sekotus. Sain mukaan vielä sienen, sekä kokeilupalan sivellinsaippuaa. Kyllähän tollasella setillä nyt jo alkuun pääsee ja sit ku värit loppuu, niin tiiänpähän tasan tarkkaan mistä lähen ostamaan seuraavaa satsia. :)

Noi värit oli kyllä yksinkertasesti ihan paras ostos pitkiin aikoihin ja pakkohan mun oli heti kotona päästä niitä testailemaan. Mainitsen nyt vielä, että noilla kasvo/kehomaaleilla voi siis maalata sekä kasvoja, että kehoa ja nyt mulla on ainaki ihan törkeen paljon vaihtoehtoja eyelinerin värille tai vaikkapa huulten värjäämiseen. Puhumattakaan erilaisista maskeerauksista/meikeistä! Anyways, keskiviikkona kotiin päästyäni pesin siis normi meikit pois ja alotin väsäämään tosta sinisestä metallinhohtosesta väristä inspiroituneena alien maskeerausta, josta näittekin jo yhen otoksen postauksen alussa. Aikaa mulla kyseisen maskeerauksen tekemisessä kulu vähän reilu tunti juurikin siitä syystä, että se oli nimenomaan testi. En tehny tota alienin kroppaa kokonaan, vaan luonnostelin sitä vähäsen kaulalle/rinnalle, mutta naamaan panostin vähän enemmän ja siitä tulikin mun mielestä oikein onnistunut.


Tein teille vielä tollasen kuvan, mistä näätte selkeesti mitä väriä mihinkin kohtaan on laitettu ja ton kuvan avulla hahmotatte varmasti edes vähän paremmin missä ylimpänä ja alapuolella näkyvissä muokatuissa "lopputulos" kuvissa tapahtuu mitäkin. Kun puhun tossa sinisestä, niin tarkotan tosiaan sitä metallinhohtosta sinistä. Musta taas on ihan vaan musta ja valkonen on valkonen.


Toivottavasti tykkäsitte tän kertasesta Sunday's specialista eli tosta kokeellisesta alien-maskeerauksesta ja jos noi Cameleonin värit kuulosti yhtään houkuttelevilta, niin käykää ihmeessä tutustumassa Emman nettisivuihin tästä linkistä!

Huomioikaa, että tää ei sit tosiaankaan ollu mikään yhteistyö postaus vaikka hehkutankin nyt noita värejä ja sitä ostotilaisuutta/tapahtumaa teille, mutta oon vaan niin ilonen koko hommasta, että pakkohan sitä on vähän hehkuttaa c: !

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Juhannus


Hey, tulin nopeesti vaan lisäämään pari tänään otettua kuvaa ja toivottamaan kaikille hyvää juhannusta. Ite vietän tänä vuonna jussia aika rauhallisissa merkeissä eli toisin sanoen hengailen vaan porukoilla ja kattelen Breaking Badia, mutta meneehän tää näinkin. Ei oo jostain syystä yhtään juhlafiilistä, joten jätin tällä kertaa kekkerit sekä alkoholin väliin. Yritän jaksaa huomenna kirjottaa teille sen postauksen mun viime keskiviikosta ja ehkä panostan meikkaamiseenkin vähän enemmän ku tänään. Anyways, pitäkää te hauskaa munki puolesta :)

torstai 19. kesäkuuta 2014

Well this is fucking weird


Tein tossa pari, kolme viikkoa sitten peruukki-tilausta ebayhin ja päätin sit vähän heittäytyä eli lisäsin hetken mielijohteesta ostoskoriin myös yhden pitkän peruukin, jota en oikeestaan oo koskaan edes harkinnu tekeväni. Mun mielestä mulla on nimittäin ihan liian pyöreet tai sellaset epäsopivan muotoset kasvot pitkille hiuksille tai niin oon ainaki ennen ajatellu, eikä ne nyt muutenkaan oo mua hirveesti innostanu. Niinhän sitä kuitenkin sanotaan, että kaikkea pitää kokeilla, joten maksoin ostokset ja jäin odottamaan. (Hintaa tolla peruukilla oli vaivaset 7,46€)

Eilen saapu sit ensimmäinen paketti ja sieltähän löyty just toi kuvassa näkyvä sini-musta pitkä peruukki! Ongelma on siinä, että mä en nyt oikeen osaakaan päättää, että tykkäänkö tosta vai en.. :D Toisaalta toi on ihan kiva ja varmasti löytyy paljon sellasia meikkejä, sekä maskeerauksia joissa pitkä tukka on plussaa, mutta sit toisaalta on vaan niin outoa kattoa itteään pitkillä hiuksilla etten osaa sanoa mitä mieltä mä oon.

Tohon meikkiin oon kyllä tosi tyytyväinen ja jos ette sattumoisin oo huomannu, niin sininen väri on vähitellen hivuttautumassa takas mun lemppariks. Tai no sininen ja turkoosi. Itseasiassa tänään saapu toinen ebay paketti ja sieltä paljastu sit kaks lyhyttä peruukkia, joista toinen on juurikin turkoosi ja toinen taas vihreä.

Mä oon huomenna lähössä jo takas porukoille juhannuksen viettoon, mutta yritän parhaani mukaan ehtiä postaamaan ainakin niistä uusista peruukeista, sekä tästä päivästä, koska tänään tein jotain ihan mahtavaa. Sunnuntaina ois tiedossa spesiaali ja ehkä mä repäsen ja teen tossa heti juhannuksen jälkeen uuden videonkin! Myös teemaviikosta joku kyseli, mutta alotan sen tekemisen vasta sit ku mulla on oikeesti aikaa. Näitä kaikkia odotellessa ois kuitenkin ihan älyttömän siistiä kuulla teidän mielipiteitänne tosta peruukista ! Peukku ylös vai peukku alas ?

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Crazy something normal



Vitsi et säikähin ku heräsin tänää ja ihmiset oli tekstaillu ja laittanu blogiin kommenttia, et nyt se mun radio-haastattelu viiltelystä on tullu, mutta onneks kuulin sen sit iteki klo: 15.00 uutisissa ja löytyhän se vielä yle areenastaki. Jotenki oli tooosi outoa kuulla oma äänensä radiosta, mut pakko sanoa et tää oli kyllä ihan mahtava kokemus ja lukuunottamatta tota pientä virhettä, et mul ois tällä hetkellä ollu 7kk tauko viiltelystä, (Mikä tapahtu pari vuotta sitten) niin olin erittäin tyytyväinen sekä teksti, että radio versioon! Löydätte sen teksti version tästä linkistä ja itse radio version löydätte ainakin siten, että meette tähän linkkiin ja kelaatte kohtaan 01,29,00. Kertokaa ihmeessä mitä tykkäätte, jos käytte kuuntelemassa!

Radiosta kuitenkin muihin aiheisiin. Oltiin sunnuntaina vähän kuvailemassa mun ihastuttavan serkun kanssa ja oon tosi tyytyväinen noihin otoksiin. Kokeilin noissa tollasta... Öö.. Vanhanaikasta kuvanmuokkausta vai mikskä tota nyt pitäis kutsuu ja melko normaalit "otamiustaprofiilikuvafacebookkiin" kuvat muuntautu mystisen upeiks taideteoksiks, tai jokski sen tapasiks :') Jos jotakuta kiinnostaa, niin perus muokkausten jälkeen lisäsin photarissa noihin kohinaa ja tein niistä vielä mustavalkosia ja siinä se oikeestaan sit olikin.

Oli tosi jees pitkästä aikaa kuvailla mun serkkua, koska sillä on jotenki niin kuvaukselliset ja uniikit kasvot ja koska tunnetaan niin hyvin, niin osaan yleensä poimia ne "parhaat" otokset ja muokata niistä vielä parempia. Meiän kuvanmuokkaus-käsitykset tosin poikkeaa aika paljon toisistaan, mutta en mä muistaakseni koskaan mitään huonoa palautetta noista käsitellyistä kuvista oo saanu. Ainakaan serkulta itseltään. Toivottavasti tekin diggailette noista kuvista ja tietty siitä mun haastattelusta. Mä rupeen nyt valmistautumaan terapiaan lähtöä varten, joten palaillaan taas ! 

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Blue


Loma porukoilla on sujunu aika mukavissa merkeissä, vaikka enpä mä paljon mitään ookkaan saanu aikaseks. Toisaalta sitähän se lomailu yleensä tarkottaakin. Lepäilyä ja rennosti ottamista. Eilen käytiin tosin äitin kanssa räpsimässä parit kuvat ja loppu illan vietin sit serkun ja parin kaverin seurassa. Jotenki tuntuu, että aika täällä kuluu aina tosi nopeesti, koska huomenna pitäis jo lähteä takas himaan. Ens viikko onki sit ihan täynnä kaikkia menoja/tapaamisia joten ihan hyvä, etten oo tehny täällä mitään. Pakko sanoo, et stressaa jo vähäsen et ehinkö tehä kaiken mitä oon alkavalla viikolla suunnitellu tekeväni. Juhannuksena tuun nimittäin takas porukoille. Pitää varmaan vaan ottaa jillisti ja tehä kaikki mitä ehtii ja jättää loput sitte sinne juhannuksen jälkeiselle viikolle.

Jos nyt oikein muistan, nii oon joskus kirjotellu ohimennen siitä, et harva saa otettua musta sellasia valokuvia, jotka mä ite kelpuutan. Osaan nimittäin itselaukasimen kanssa taiteilla ihan hyvin, koska tiiän paljon sellasia asentoja, jotka saattas näyttää hyvältä ja osaan sellaset ilmeet missä meikki näkyy jne. Mutta sit ku joku toinen ottaa musta kuvia niin jotenki kaikki nää edellämainitut unohtuu ja yks syy siihen on ollu se et mun on pitäny neuvoa ihan jatkuvasti millasen kuvan nyt haluun ja miten se pitää rajata ja se on ollu välillä tosi turhauttavaa. Ei siinä, kyl jotkut mun kavereista on ollu ihan hyviä kuvaamaan, mut yleensä siinäki kohtaa homma menee niin, että joku ottaa musta 15 kuvaa ja mä kelpuutan niistä just just yhen ja vastaavasti mä oisin ottanu 5 kuvaa ja kelpuuttanu niistä 3.

Mä on miettiny tätä asiaa aika paljon ja niissä tapauksissa missä se itse kuvaaja ei rajaa kuvia niin, että vaan vasen korva ja taustalla häämöttävä metsä löytää tiensä varsinaiseen otokseen, niin kyse saattaa olla siitä, että ite tuntee ittensä niin hyvin. Sillä totta kai jokanen meistä näkee ne omat virheensä, joita toiset ei ehkä saata nähä ja sit me nähään myös tosi hyvin et missä kuvassa on tekohymy tai missä käsi vääristyy luonnottomasti ja niin edelleen. Sellasia pikku juttuja muut ei aina saata nähä ja sen takia mä oon aina ollu tosi kriittinen musta otettuja kuvia kohtaan.

Eilen huomasin kuitenki et on tässä kuvaamisessa taas hitusen verran kehitytty. Osasin nimittäin neuvoa kameran väärältä puolelta paremmin ku luulinkaan. En tajuu missä vaiheessa tää kehitys on tapahtunu, mut siinä kuvatessa mä vaan tajusin, että pystyn näkemään aika hyvin millon se kamera on liian ylhäällä tai millon sitä pitää kääntää vähän vasemmalle tai jotain vastaavaa. Kyllähän sen jalustan ja itselaukasimen kanssa siihen tottuu, että missä pitää seistä kun kamera osottaa tiettyyn suuntaan ja kuinka lähellä kannattaa olla just ton kyseisen objektiivin kanssa jos haluaa, että vartalokin tulee kuvaan mukaan. Tää nyt oli varmaan kaikille muille ihan turha uutinen, mut ite oon ainaki tosi ilonen siitä miten voi konkreettisesti huomata, että kehittyy enemmän ja enemmän siinä kuvailussa. :)

Mut joo, jätän tän kehittymis-hehkuttamisen nyt tällä kertaa tähän. Meikki noissa kuvissa oli aika simppeli, mut silti tykkäsin siitä tosi paljon ja muutenki kuvat onnistu aika hyvin. Varsinki tosta viimesestä kuvasta tykkään tosi paljon. Entäs te ?

perjantai 13. kesäkuuta 2014

A couple of good friends, and information about the radio interview ! (Editoitu)


Hahah, enhän mä tätä uutta konetta voinu millään jättää himaan, joten tässä mä taas istun ja kirjotan uutta postausta. Oli nimittäin ihan pakko tulla vähän hehkuttamaan tätä päivää. Aamupäivällä Alisa ajo Porvoosta mun luokse ja suunnattiin suoraan Jäken Kin Sushiin nauttimaan rajattomasta määrästä sushia alle kympin hintaan. Tuolla Kin Sushissa on nimittäin 9,50€ maksava buffetti, johon kuuluu erilaisia sushipaloja ja niiden lisäksi lämmin ruoka, limppari sekä tee/kahvi. Jos asutte Jäkessä tai jossain lähistöllä niin suosittelen kyllä ehdottomasti, että käytte tsekkaamassa ton mestan tarjonnan :3

Ruoan jälkeen ajettiin takas mun kämpille, missä mä sit meikkasin loppuun, hoidin kaikki toimeentulotuki tsydeemit sekä pakkasin loput kamat kasaan. Juotiin vielä kahvit, hyvästeltiin vappuna ostettu helium-nalle puh (varsin veikeällä tavalla) ja suunnattiin kohti keskustaa. Alisa lähti ajamaan takas Porvooseen ja mä jatkoin matkaa junalla kohti Lahtea. Perille päästyäni käppäilin Lotan luokse jossa sit hengailtiin ja juteltiin "henkeviä" seuraavat pari tuntia. Lahesta mä junailin tänne porukoille ja tässä mä tosiaan kirjottelen ja nautin samalla äitin kustantamasta Ben&Jerry'sistä. 

Kaiken kaikkiaan tää päivä oli oikein mukava huolimatta sateisesta säästä ja edellisyön fiiliksistä.. Jostain nimittäin iski keskiviikon ja torstain välisenä yönä kunnon jälkimasentelut yhdistettynä ahdistukseen ja sanalla sanoen ihan helvetin vahvaan itsetuhoviettiin, vaikka ilta olikin kulunut paljon paremmissa merkeissä. Selvisin kuitenkin viime(kin) yöstä ehjin rantein ja tänään noista edellä mainituista fiiliksistä ei oo näkyny tai pitäiskö ennemmin sanoa, että tuntunu merkkiäkään.

Huomenna ajattelin lähteä pitkälle ja luontokuvaus retkelle, ellei jotain muuta hauskaa ilmaannu! Ja niin, sain muuten viestin siltä toimittajalta, joka haastatteli mua ja siinä lukee näin:

"Hei Pietu! Anteeksi myöhäinen viesti, mutta huomenna jutun pitäisi tulla radiosta (yleX ja hiukan pidempi versio radio Suomelta) - saat siis vielä viestin, kun juttu on varmasti tulossa."
Edit/ Oli taas väärä hälytys kamut, sorry :c Ehkä mä laitan sen ajan tänne blogiin vasta sit, ku se on oikeesti 100% varmaa ettei koko ajan tarvii jossitella !

Eli huomenna on melko varmasti se päivä, kun kaikki halukkaat saattaa kuulla mun puhuvan radiossa. Muutama teistä jo kommentoikin, että linkkaisin sen mun haastattelun sitten tänne blogiin ja niin mä aion sit kans tehdä, että kaikki sellasetkin sen kuulee, jotka ei huomenna radion ääreen ehdi.

Jos nyt siis oletetaan, että se haastattelu tulee huomenna ja etten ehi tekee uutta postausta siihen mennessä, niin tuun varmaan editoimaan ne tarkat tiedot tähän postaukseen. That's all, palaillaan 

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Aika saaha jotain aikaan


Masennus alkaa jo pikkuhiljaa hellittää ja tää ilta on menny ihan hyvissä merkeissä. Aattelinkin huomenna lähteä porukoille joksikin aikaa, ettei tää koko kesä menis himassa loikoillen, joten en osaa yhtään sanoa kuinka usein ehdin sieltä käsin postailemaan. Haluisin kyllä hirveesti ottaa tän uuden koneen mukaan, koska oon niin koukussa siihen photoshoppiin, mutta toisaalta en haluu, että tää kolhiintuu tai vaurioittuu millään tavalla.. Saattaa siis olla, että mukaan lähtee vaan toi vanha tietsikka ihan vaan sen takia, että saan kaikki kuvat johonkin talteen ja pystyn ehkä sillon tällön kirjottelemaan teille.

Asiasta toiseen. Olin tänään pitkästä aikaa kuvailemassa ilman meikkejä, mitä oon tosiaan tehny vaan kerran aiemmin, niinku helmikuisessa Without makeup postauksessa teille kerroinkin. Tällä kertaa päätin muokata kaikki noi otokset mustavalkosiks ihan vaan vaihtelun vuoks ja oon lopputulokseen aika tyytyväinen. Päässä mulla on noissa kuvissa blondi peruukki, jos ette tunnistaneet, eli tää oma kuontalo on pysyny yhä violettina. On kyllä ihan pakko tässäkin postauksessa sanoa, että kyllä noi mun silmät vaan pääsee ihan eri tavalla esiin ilman niitä meikkejä! Siitä huolimatta arvostaisin, jos kukaan ei tähän postaukseen kommentois kuinka mun pitäis lopettaa meikkaaminen, sillä näytän siltä, tältä ja tolta luonnollisena, (Because that's never going to happen c:) mutta muuten sana on vapaa. Kertokaa siis ihmeessä mitä tykkäätte tän kertasista kuvista !

Triple-color eye makeup video

Helou !

Aattelin tänää et mun on pakko saada jotain tekemistä, etten jää tukihenkilö-tapaamisen jälkeen koko loppu päiväks masentumaan peiton alle, joten päätin sit tehä uuden videon youtubeen. Sain aikaan tollasen suht "yksinkertasen" meikin pienten kommelluksien ja mielenmuutosten jälkeen ja koska ulkona sato & oli ihan harmaata, niin jätin tällä kertaa sen valokuvaamisen väliin. Näättehän te kuitenkin videolta lopputuloksen, joten eipä se varmaan ketään haittaa. En laittanu irtoripsiä tai piilareita juurikin siitä syystä etten jaksanu lähteä sateeseen kuvaamaan ja koska toi meikki oli ihan kiva tollasenaankin mun mielestä. Pistän tonne alas kuvan missä on kaikki meikit ja välineet mitä käytin tossa lookissa. Toivottavasti tykkäätte ja palaillaan taas pian <3



Ps. Muistutan vielä, että se mun radiohaastattelu saattaa tulla jo huomenna (keskiviikkona) klo:0 08.00 ja 10.00 ja jos se päivämäärä tai aikataulu muuttuu, niin infoon sen sit tähän postaukseen :) Haastattelun voi siis katsoa kyllä Yle Arenaasta jälkikäteenkin. 


Edit/ Sain lisätietoja, että haastattelu ei tullut tänään, eikä se tuu vielä huomennakaan, mutta infoon sit ku se tulee :'D Ylellä on ilmeisesti aika kiire, mutta eiköhän se munkin haastattelu tuu pian.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Nothing lasts forever

Pari viime postausta on ollu niin kuvapainotteisia, että halusin vaihtelun vuoks panostaa kirjottamiseen ja nimenomaan mun fiiliksistä puhumiseen. Mulla on tosiaan ollu nyt jo pitkän aikaa tosi hyvä fiilis, niinku oon teille kertonu, mut kyllähän niitä huonojakin fiiliksiä on mukaan mahtunu. Nää viime päivät, tai oikeestaan yöt on ollu aika sekavia. Mua on vaihtelevasti ahdistanu tai masentanu ja välillä on ollu hirvee taistelu että tartunko siihen terään vai en. Selailin ihan mielenkiinnosta ton "itsetuhoisuus" tunnisteen alta löytyviä postauksia ja jotenki hämmennyin, ku huomasin, että oon viimeks lisänny viiltelykuvia tänne blogiin tammikuussa. Oonhan mä sen jälkeenki muutamaan otteeseen ollu itsetuhonen, mutta en kuitenkaan omien laskujen mukaan nyt viimeseen pariin kuukauteen. Se on mulle aika iso juttu, vaikka jossain sisimmässä kyteekin kaiken aikaa se pieni halu viiltää. Varsinkin sillon, kun alkaa kunnolla ahdistaa tai, kun jotkut vanhat muistot puskee pintaan.

Oon muutamana yönä vaan kuljeskellu paljain jaloin pitkin hämärää korttelia ja muistellu tupakka suussa menneitä. Puhallellu savurinkuloita ja kuunnellu hiljasuutta; samalla pohtien et viime kesänä asuin vielä laitoksessa ja asiat oli ihan sekasin vaikka sillon tuntu, että kaikki ois ihan selvää. Tosi moni ajatus iskee päähän nimenomaan yöllä ja viime aikoina ne on ollu melkeen poikkeuksetta huonoja ajatuksia. Sekin saattaa tietty vaikuttaa asiaan, että mä oon tän viikon aikana ollu tosi yksinäinen, mut sit toisaalta yksin on vaan niin paljon helpompaa. Ei edes oikeestaan tunnu siltä et ois ketään sellasta ihmistä jonka kanssa mä just niinä pahoina hetkinä haluisin puhuu tai jonka kanssa haluisin viettää aikaa. Tekee vaan mieli olla yksin.

Eilen mulla oli vihdoin se yle x:n radiohaastattelu, josta oon jo muutamaan otteeseen puhunu. Se meni ihan hyvin, vaikka aluks jännittiki tosi paljon ja olin stressannu kyseistä haastattelua jo pitkään. Jälkeenpäin mulla oli tosi hyvä ja energinen fiilis, mutta sitä ei kestäny pitkään vaan mua alko ihan out of nowhere masentaa aika paljon. Pohdittiin sit iltapäivällä terapiassa et mistä se masentunu olo oikein lähti, mutta vasta kotimatkalla tajusin sen kunnolla. Oon nimittäin jännittäny tota haastattelua niin paljon, että en oo ehtiny hirveesti ehtiny miettiä mitään syvällisiä, mutta nyt kun se on ohi niin mun päässä on vihdoin tilaa niille muille ajatuksille, jotka olin stressaamisella sivuuttanu ihan kokonaan. Onhan se vähän rasittavaa kun joka toinen hetki masentaa ja joka toinen oon sit ku mikäkin hangon keksi, mut parempi sekin ku et masentais tai ahdistais ihan jatkuvalla syötöllä, niinku joskus ennen. Kai sitä pitää vaan luottaa siihen ettei mikään kestä ikuisesti. Pian nää olot taas hälvenee, jaksan nähdä ihmisiä sekä ajatella positiivisemmin ja jos hyvin käy, niin ehkä ne yölliset fiiliksetkin helpottaa enkä miettis enää niin paljon menneitä vaan pystyisin tähdätä kaikin voimin tulevaisuuteen.

Huom. Sain infoa, että radiohaastattelut tulee yleensä 8&10 uutisissa ja mun haastattelu tulee mahdollisesti jo huomenna, joten kannattaa pysytellä radion ääressä. Haastattelun voi kuitenkin kuunnella myös jälkikäteen Yle Areenasta ! 

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

☆ Sunday's special ☆ (Stitch mouth makeup)


Tilasin viime kuussa mun ensimmäisen tilauksen Sugarpill:iltä ja tossa pari päivää sitten kävin sit hakemassa ton kyseisen rakkaus pakkauksen postista. Oon kuolannu Sugarpill:in meikkejä jo ihan törkeen pitkään ja viime tukien tullessa päätin sit vihdoin tilata muutaman luomivärin, koska oon kuullu niin paljon hyvää noiden värinappuloiden pigmentistä ja laadusta. Ainoo este sille tilaamiselle on aina ollu hinta, sillä yhen tollasen luomivärin hinta on $12.00 eli karkeesti muunnettuna 8,7€

Okei se ei ehkä kuulosta pahalta, mutta mä halusin nimenomaan valkosen ja mustan napin ja sit lisäks päätin ottaa vielä yhen värin ja valitsin kaikista vaihtoehdoista punasen. Toimituskulut tuli nimittäin vähän halvemmaks määrää kohden ku otti kolme kappaletta. Yhteensä mun kokoama paketti makso siis $36.00 + toimituskulut $14.00 eli $50.00. Euroina se tekee 36,6€ ja se on mun mielestä jo aika paljon kolmesta luomiväristä. Ainakin mun omalle budjetille. Eikä siinä edes vielä kaikki, sillä pari viikkoa sitten mä sain kirjeen itellalta ja siinä luki, että mun paketti on jääny tulliin.

Jouduin siis täyttämään vielä netissä monisivusen tulli selvityksen ja maksoin vajaan kympin lisää noista jo valmiiksi suht kalleista luomiväreistä. Kyllähän noi sit loppujen lopuks osottautu todella laadukkaiks ja hyvä pigmenttisiks, ku vihdoin sain ne haltuuni, mut c'moon vajaa 50 euroa kolmesta pikkusesta väristä on ihan liikaa.. Sillä hinnalla luulis saavan semmosta settiä, että vois peittää vaikka kolmannen asteen palovammatki pienellä sipaisulla, mutta ei noi nyt ihan niin kyvykästä kamaa oo. Jos rehellisiä ollaan, niin petyin vähän sillä ei noi nyt hirveesti mun ebaysta tilatuista paleteista eroo. Totta kai pigmentti noissa on hyvä ja varsinkin tohon mustaan väriin oon tyytyväinen, mutta odotin kuitenkin enemmän. 


Asiasta toiseen, päätin eilen testata noita uusia Sugarpill:in meikkejä ja päädyin tekemään vähän normaalista poikkeavan ja melko haastavan meikin, jonka näätte kohta tossa alapuolella. Käytin kaikkia noita luomivärejä, mutta tällä kertaa ette nää edes sitä pientä häivähdystä tosta punasesta, (käytin sitä varjostuksissa) koska kaikki kuvat on mustavalkosia. Luomivärien lisäks meikkiin kuulu perus meikkipohja, musta eyelineri sekä musta kajaali. Aikaa mulla kulu kyseisen maskeerauksen tekemiseen joku parisen tuntia, mutta oli se kyllä sen arvosta. Oon nimittäin ihan helvetin tyytyväinen lopputulokseen ja tää onkin ehkä yks mun parhaimmista meikeistä, mitä oon tähän mennessä tehny. Varsinki noi kaukaa otetut valokuvat näyttää ihan mahtavilta ja hei, kuka tarvii halloweeniä näyttääkseen siistiltä ;) En mä ainakaan.

Ajattelin eka, etten muokkaa mitään sellasta kuvaa missä mulla on silmät auki, koska ku mulla on silmät kiinni nii noi mustat "kuopat" on niin näyttävät, mut lisäsin nyt kuitenki yhen silmät auki kuvan, että näätte miltä toi meikki näyttää ilman noita ammottavia kuoppia silmien tilalla. Pakko muuten sanoa, että tällästen meikkien takia mulla on välillä kauhee valinnan vaikeus kulmakarvojen osalta. Rakastan nimittäin tehä tollasia luonnottomia kaaria sekä kaikkia erinäkösiä/värisiä viivoja ja oonki viime talvesta asti pohtinu et sheivaisinko kulmat jälleen pois. Yleensä tälläset asiat ei tuota mulle mitään päänvaivaa. Mä vaan teen mitä haluun ja harvoin kadun sitä jälkeenpäin, mutta tää kulmakarva-jupakka on kyllä aikamoinen probleema. Rakastan nimittäin tehä myös luonnollisia kulmakarvoja ja se tekee tästä tosi hankalaa.. No mut joo, pitää varmaan vielä miettiä asiaa eri kannoilta ja niin pois päin. Lopetan tän jaarittelun nyt kuitenki tähän ja jätän teiät pällistelemään tota meikkiä. Toivottavasti tykkäätte tosta yhtä paljon ku mä ^_^

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Wow such galaxy much stars very purple (aka vastaväri-meikki)


Joku pyys mua tässä vähän aikaa sitten tekemään meikin, jossa käyttäsin jotain vastavärejä kuten nyt vaikkapa keltasta ja liilaa ja eilen mä sitten taiteilin vähän luomiväreillä ja lopputulos oli aika galaksipainotteinen. Vedin homman vielä överimmäks ja leikin jälleen kerran sillä photoshopilla ja nyt voin kyllä rehellisin mielin todeta, ettei varmasti tuu pariin päivään käytettyä mitään galaksikuosisia vaatteita tai härpäkkeitä :d

Eilisessä postauksessa pohdin, että mitä tää blogger tekee mun kuville, mutta saattaa olla, että se "vika" onkin tässä mun uudessa koneessa. Kaikki kuvat kun näyttää ihan normaaleilta photarissa ja kansioissa, mutta kun katoin mun vanhalla koneella samoja kuvia, niin ne on ihan erinäkösiä.. Samoin ku täällä bloggerissa. Toivottavasti te ette nää omilta koneiltanne samaa näkymää minkä mä nään, vaan noi kuvat näkyis teille ihan normaaleina.

Tänään mä päätin pitää meikittömän päivän, sillä kauan odotettu Orange is the new black-sarjan kakkos tuottari saapu netflixiin ja nyt ku oon vihdoin saanu kämpän kunnolla siivottua, pyykit pestyä sekä kaikki maholliset kuvat muokattua, niin voin vihdoin syventyä kyseisen sarjan pariin vaikka koko ens yöks, jos siltä tuntuu :p

Hyvää viikonloppua kaikille ja palaillaan viimeistään sunnuntaina !

Bloody Mary


Helouu !

En tiiä mitä tää blogger nyt taas teki noille kuville, koska koneella ne näytti paljon paremmalta ja värit kirkkaammilta, mut no ei anneta sen haitata. Ihan siedettäviltä ne tossakin näyttää. :) Tein eilen tosiaan tollasen meikin, jossa yhdistin "pop art" tyyliä normaaliin meikkiin ja lopputulos on mun mielestä aika kivaisa. Photarilla leikkiminen on sen meikkaamisen lisäks oikeesti ehkä parasta ajanvietettä ja oon ihan koukussa koko touhuun. Toi lookki oli suht helppo toteuttaa eikä se muokkaaminenkaan ollu sellasta tuskaa, mitä se välillä on. Aattelin tässä lähiaikoina koittaa ihan sellasta pelkkää pop art -tai siis sarjakuva tyylistä meikkiä, koska sekin vois näyttää aika hienolta.

Viime aikoina mä oon meikannu aika paljon, mutta silti tuntuu et loppujen lopuks ihan liian vähän. Nyt kesällä kun on aikaa niin tuntuu et joka päivä pitäis tehä joku siisti maskeeraus tai meikki, vaikka mikään pakkohan ei oikeesti oo. Jotenki tuntuu et aika menis hukkaan jos en koko ajan tekis jotain, mut kyllä välillä pitäis oikeesti levätäkin ja kerätä voimia sekä sitä inspiraatiota ympäristöstä. Oon mä sitä lepäämistäkin tässä parin päivän aikana harrastanu, mutta en tosiaankaan tarpeeksi.. En tiiä mikä mulla on ku energiaa on niin paljon ja aikaa taas ihan liian vähän, mut tässä tilanteessa ihanne ois jos pystyisin vaikka vaan päivän ajan olemaan ilman konetta tai kännykkää, mutta mun tuurilla just sinä päivänä kaikki kaverit yrittäis soitella ja pistää viestiä, koska jotain tosi suurta (positiivista tai negatiivista) ois tapahtunu ja sit missaisin sen tai jotain vastaavaa.

Ehkä mä vaan yritän nyt vähän hillitä itteäni ja niin sanotusti pysähtyä ainakin parin päivän ajaksi. Lauantaina pitäis nimittäin palata jälleen Porvooseen viettämään Lauran valmistujaisjuhlia, mutta saattaa olla, että tällä kertaa jätän ne väliin ja keskityn itteeni. En mä Porvoossa sit ehtis kuitenkaan kauaa edes olla, koska maanantaina mulla on yks (APUA JÄNNITTÄÄ!) tapaaminen stadissa.... Jotkut ehkä muistaa mikä :')

Anyways, alotan nyt tän päivän kuvien muokkaamis-urakan ja jätän teiät pällistelemään noita mun alastonkuvia. (Oli mulla housut oikeesti jalassa ja paita laukussa D:) Kertokaa ihmeessä mitä tykkäätte meikistä ja koittakaa nauttia kesästä ! Mäki yritän sit ku on aikaa hehheh.