lauantai 19. heinäkuuta 2014

What's really up?

Noniin, eli mulle tuli tosiaan siihen Q&A-postaukseen tällänen kommentti "Ootko oikeasti voinut paremmin viime aikoina vai et vain kerro siitä enää tässä blogissa?" Ja en millään malttanu oottaa tähän nimenomaseen kysymykseen vastaamista videolla, joten vastaan siihen nyt.




Ja mun vastaus on kyllä. Kyllä mä oon ihan oikeesti voinu viime aikoina aivan käsittämättömän hyvin. Oon nauttinu elämästä ihan huolella tekemällä sellasia asioita mistä mä nautin ja näkemällä sellasia ihmisiä joista saan voimaa ja joiden seurassa mulla on hyvä olla. Kesä on menny ehkäpä vielä paremmin ku kevät ja vaikkei siltä tosiaan tunnukaan, niin oonhan mä kokenu tänäkin kesänä jo vaikka ja mitä. Olin elämäni ensimmäisessä radiohaastattelussa, sekä bloggaaja miitissä. Oon käyny Porvoossa, Lahessa, Turussa, Joutsenossa, Stadissa ja ties missä kaikkialla näkemässä ystäviä ja perhettä. Oon tehny tosi kivoja meikkejä sekä maskeerauksia, joihin oon ollu tyytyväinen. Oon kuvannu auringonnousun videolle ja valvonu öitä mitä eriskummallisimmissa, mutta ihanaakin ihanemmissa olosuhteissa. Oon saanu tosi piristäviä ja yllättäviä kommentteja, yhteydenottoja sekä kehuja vähän sieltä sun täältä ja muutenkin kaikki on tällä hetkellä niin mallillaan kun vaan voi olla ja mä oon tosiaanki päässy elämisen makuun. Myös yksinolo on tehny mulle hyvää ja tällä hetkellä mä oon muuten ollu noin nelisen kuukautta viiltelemättä ja mulle se on henkilökohtasesti suuri saavutus.




En mä kuitenkaan väitä etteikö mulla ois niitä huonojakin hetkiä ollu. En tosiaan, sillä kyllä niitäkin on tähän kesään mahtunu. Oon muutamina öinä itkeny hillittömästi Jossun ja yhen toisen "menetetyn" perään ja käyny tuskallisen kipeitä asioita läpi päässäni ihan vaan siks, koska joitain muistoja on ollu niin hankala tukahduttaa tai koska jotkut tekijät, kuten biisit, tilanteet tai kuvat on tuonu ne niin vahvasti mun mieleen. Myös ahdistusta, sekavuutta ja sitä uuvuttavaa masennusta mä oon kokenu hetkittäin ja melkein poikkeuksetta iltaisin/öisin, kun oon ollu yksin kotona. Kaikki edellämainitut tuntemukset on kuitenki ollu onneks vaan ohimeneviä mielialan vaihteluja eli mitään vahinkoa niiden puitteissa ei oo sattunu, mutta kyllähän se viiltely on ollu usein mielessä. Itseasiassa useammin ku jaksan ees muistaa. 




Välillä mulle on saattanu iskeä kauheen itsetuhonen olo jopa ihan hyvinäkin hetkinä. Vaikkapa sillon kun oon nauranu kavereiden kanssa tai kun oon katellu leffaa tai juonu aamukahvia tai jotain vastaavaa ja muutaman kerran olosuhteiden ollessa suotuisat (tai tässä tapauksessa päinvastoin epäsuotuisat) on ollu ihan törkeen lähellä etten ois tarttunu siihen terään. En kuitenkaan oo tehny niin, vaan jokaisella kerralla oon onnistunu kääntämään ne ajatukset itsetuhosista joksi rakentavammaks, kuten nyt vaikka meikkaamiseks tai syömiseks, nukkumiseks tai kirjottamiseks ja niin edelleen. Joudun kuitenki jälleen kerran toteamaan, että kyllä se masennus tai joku muu mielenterveyshäiriö pitää mua vieläkin jossain määrin otteessaan, sillä oon mä ihan tosissani kaivannuki sitä viiltelyä.. Niin oudolta ku se joidenki korvaan kuulostaaki. Oon kaivannu sitä helpottavaa ja tyhjää oloa, jonka sillä sain aikaan ja varsinkin sitä nopeeta, toimivaksi koettua keinoa helpottaa oloa. Syytä siihen, että miks mä en sit oo viillelly, jos on kerta tehny mieli en oikeestaan tiiä itekään. Jostain oon vaan aina löytäny voimia "taistella" sitä vastaan, kunnes se halu on menny ohi enkä mä sit jälkikäteen oo kokenu tarpeelliseks kirjottaa tänne blogiin niistä muutamista "läheltä piti"-tilanteista, koska mun ympärillä on aina noiden tilanteiden jälkeen ollu niin paljon hyvää ja positiivista mistä kirjottaa ja kertoa.


Viiltelyn lisäks mä oon välillä kaivannu niitäki aikoja ku voin vielä ihan surkeesti ja ku se masennus oli vielä pahimmillaan. Juteltiin itseasiassa just yhen uuden tuttavan kanssa siitä, et miten sen sairauden taakse olikaan niin helppo piiloutuu ja muutenki mun aivot kääntää asiat välillä ihan päälaelleen siten, että löydän niistä huonoista hetkistä pelkkää hyvää, jos ymmärrätte mitä tarkotan.. Sekin vaikuttaa asiaan, että oon niin tottunu olemaan sairas et ilman sitä ihan pohjalla olemista on vieläki todella vaikee olla. Toisaalta oon kyl kans miettiny paljon sitä, et olisinks mä ikinä ollu niin sekasin ja pohjalla, jos mun itsetunto ja sellanen itsetuntemus ois ollu yhtä hyvät ku tänä päivänä.. Siihen tuskin saan koskaan vastausta, mutta kyllähän se usein pälkähtää mieleen. Ei sillä, että katuisin mitään mitä oon tehny tai että muuttaisin jotain kokemaani jos voisin, koska ne asiat on kuitenki tehny musta sen mikä mä nykypäivänä oon ja niiden ansiosta mä oon vieläkin tässä. Vahvempana kuin koskaan.


Kaiken kaikkiaan mulla menee siis ihan mahtavasti niistä satunnaisista pahoista fiiliksistä huolimatta ja kyllä musta tuntuu, että tekin ootte huomannu sen. Ois tietenki tosi absurdia ajatella et nyt mun loppuelämä ois yhtäkkiä pelkkää ruusuilla tanssimista, sillä sellaseen mä en vaan pysty uskomaan, mutta just sen takia mä aion nyt oikeesti nauttia tästä hyvästä olosta niin paljon kun vaan pystyn ennen ku iskee paha masennus tai ahdistus kausi, jos on iskeäkseen ja  toivon tosiaan, että te luotatte siihen mun sanaan, että oon tällä hetkellä onnellinen, koska mä en ainakaan nää yhen yhtäkään syytä valehdella teille mun oloista. Jos mulla ois nyt menossa joku huonompi kausi, niin kyllä sen tästä blogistakin huomais. Uskokaa pois.


Ei mulla tän kummempaa ollu mielessä, joten lopettelen tän postauksen tähän. Toivottavasti teiänkin kesä on menny hyvin ja teillä on ollu hyvät fiilikset. :) Palaillaan taas pian!

25 kommenttia

  1. Hei!
    Harkitsisitko joskus tuloa Soiniin Wanhanajan päiwille laitan Wanhanajan Päiwien nettisivun linkin tähän niin voit tutkia mitä kaikkea siellä on. Wanhanajan päiwillä on asioita ja perinteitä vanhoilta ajoilta Wanhanajan päiwät ovat kuin teleporttaus ajassa 100 vuotta taakseppäin http://www.vanhatpaivat.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha emmä kyl täl opiskelija budjetil pääse Soinii tulemaa, sorry :D

      Poista
  2. Aiotko tehdä niitä postauksia, mistä pidit äänestyksen tässä blogissa taannoin, esim. taiteellisuuspaketti?

    VastaaPoista
  3. Kiva kuulla et hyvin menee:)
    Ja ei se kenenkään koko elämä kyl oo ruusuilla tanssimista

    VastaaPoista
  4. Se masennusfiilis tuntuu välillä vaan siltä tutulta lempparivillapaidalta johon voi kääriytyä ja olla vaan...niin no olla vaan. Ainakin itselleni se masennus-ahdistus-maailmantuskaolo on sen verran henkilökohtaista ettei siihen silloin oikein ketään kaipaa. Tuttua ja turvallista, tavallisessa elämässä on niin paljon kaikkea joka vaikuttaa kaikkeen, masennuksessa on vain se yksi suunta ja se on alaspäin. Ehkä se on juuri se mihin siinä jää kiinni. Asiat ovat niin paljon suoraviivaisempia sen masennuslinssin läpi katsottuna.

    VastaaPoista
  5. Ihanaa et sul on menny paremmin! Ja harmi niistä huonoista hetkistä, mutta niitä nyt kaikille tulee! Koita jaksaa, tulevaisuus tulee olee varmasti parempi!! Oot ihuna ja paras ja sulonen ja ja jaaaaaaaaaaa.... Perfect on your on way <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah :'D Nii tulee ja kiitos paljon !

      Poista
  6. Tää oli kyllä kiva postaus. Tosi kiva kuulla tällee vähän syvemmin et hyvin menee ja kyllähän sen on Tässä viime aikoina tätä blogia lukiessa huomannu!:--) onhan se tietty selvää et niit huonojaki hetkii tulee mut onneks ne sit kans menee. Ja hei nyt on kesä ja loma ja kivaa! x) toivotaan et hyvä putki jatkuu kaikest huolimatta :>
    Viiva jii

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeee kiva juttu ^^ Toivotaan näin jii :3

      Poista
  7. Ihan pakko on nyt sanoo et löysin sun ytn sattumalta ja kattelin melkeen kaikki paitsi meikkivideot loppuun (ei oo kärsivällisyyttä) mut nii et on vaaa pakko sanoo et vaikutat mahtavalta ihmiseltä/persoonalta ja et on mun mielestä tosi hyvä se et miten avoin oot ihmisenä. Kuulostaa varmaan kliseeltä mutta en tiiä muista mut mua ainaki on auttanu tollaset persoonat ku sä (ihmiset jotka jakaa asioitaan-kuulostaa iha sekavalta mut ehkä tajuuut ehkä et...) Ja sit tähä sun postaukseen on viel pakko sanooo tost et "oon kaivannu viiltelyä&tyhjää oloa" tiiän tasan tarkkaan mitä tarkotat, ite oon ollu joulusta asti selvänä viiltelystä ja polttamisesta sitten maaliskuun. En tiiä muista mutta itestä se "halu" sitä oloo ei ole helpottanut melkein ollenkaan.. Mutta siis toivon et sul jatkuu toi hyvä fiilis pitempään mut joo chao. (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purr c: Kyl mä taisin tajuta :) Kiitos Jatta ja toivotaan näin ^^

      Poista
  8. Jeee oot paras! <3<3<3

    VastaaPoista
  9. Ihana lukee et sulla menee mahtavasti. Ja suuret voimahalit siitä, että olet saanut käännettyä ne "haluan viillellä" -tunteet joksikin muuksi, kuten juuri kerroit, että olet esimerkiksi meikannut tai kirjoittanut! Ihan mahtavaa!!!! <3 Mä en osaa puoltaa viiltelyä, en osaa ajatella, että se helpottaisi ketään. Toisaalta, en tietenkään osaa, koska en ole kokenut sitä. Mutta mä toivon, että saisit jatkossakin käännettyä ne tunteet muualle, teet niinä hetkinä jotain voimauttavaa juurikin meikkaamista tai kirjoittamista, soitat ystävälle, liikut.. mitä vaan! Vitsi sut olis ihana nähdä tai tutustuu suhun! Kuulostaa varmaan hassulle ku joku random sanoo näin. :D -Sussu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. C: Kiitos haleista ja äläpä muuta sano ! Toivotaan näin ja pyydä ihmees kaveriks facessa jos siltä tuntuu :) Ei kuulosta hassulta lainkaan :')

      Poista
  10. Mukavaa kuulla,että sulla menee hyvin! Mä silloin youtubessa kysyin,että mikä lääkitys sulla on,niin oon se tyyppi :)
    Blogiasi on ilo seurata ja lukea,paljon hyviä jatkoja sulle!

    VastaaPoista
  11. Tosi kiva kuulla että sulla menee tosi hyvin💕 toivottavasti pääsisit vallan pois masennuksesta :) onneks nyt oot ollu paremmalla tuulella :D eihän kenenkään elämä ole ruusuilla tanssimista mutta masennus... Se on kamalaa😖 hyvä että menee nyt paljon paremmin😊

    VastaaPoista

Kaikki kommentit on tervetulleita, mutta julkaisen vaan asialliset :)