maanantai 7. huhtikuuta 2014

Scars and the memories related to them PART TWO (k.18)

 vanha kuva

Multa pyydettiin jo jokin aika sitten tällästä postausta mun viiltelystä tai oikeastaan niistä viiltoarvista ja nyt sain vihdoin aikaseks tehä tän postauksen loppuun asti. Mähän oon jo kerran kirjottanu postauksen mun arvista ja se löytyy täältä, mutta halusin kuitenki vähän jatkaa tota tekstiä ja kirjottaa joistain tietyistä tai oikeastaan yhdestä tietystä arvesta ja senpä takia teinki tän kyseisen postauksen. Viiltelystä kertovien postausten teko on melko rankkaa joka ikisellä kerralla, kun niitä tekee ja omia sanojaan kannattaa pohtia kaksi kertaa varsinki näin monimutkasten aiheiden kanssa, ennen kuin ne julkaisee internetissä. As always. ja senpä takia tänkin postauksen kirjottamisessa meni se oma aikansa. Voin myös sanoa, että on ollu aikamoista taistelua vatvoa tälläsiä asioita ahdistuneena, sillä riski viiltelyyn on mun kohdalla ollu tän ja eilisen illan aikana melko suuri.. En kuitenkaan sortunu satuttamaan itteäni, joten pointsit mulle! 

Ja niin, sanonpa muuten myös sen tähän alkuun, etten tosiaankaan halua kannustaa ketään viiltelemään ja jos se viiltely ällöttää, niin voitte suoraan sivuuttaa tän tekstin. Kiitooos :)

"---------------------------------------------------------------------------

Mun viiltely on tosiaan kestäny jo monta, monta vuotta ja sen takia mun kehosta löytyykin niitä arpia ihan helvetillinen määrä. Eniten tosta itsetuhosuudesta on kärsiny se vasen käsi sekä oikea jalka (mukaan lukien reisi), mutta niin ku mä tossa aiemmassa viiltelyarpi-postauksessa mainitsin, niin kaiken kaikkiaan niitä arpia on kertyny molempiin käsiin, molempiin jalkoihin, kaulaan, rintaan, molempiin kylkiin, molempiin reisiin, kämmenselkään, sekä sormiin. Osa arvista on tosin haalistunu jo melkein olemattomiin, mutta noista alapuolella olevista kuvista näätte miltä mun eniten kärsineet ruumiinjäsenet näyttää just tällä hetkellä...

Ensimmäisessä kuvassa on mun oikea jalka molemmilta puolilta kuvattuna, toisessa on oikea reisi ja alimmassa vasen käsi.

Tällä hetkellä mä oon ollu viiltelemättä ihme ja kumma jo useamman viikon ajan ja sen kyllä huomaakin, kun kaikki arvet alkaa olla parantumaan päin. En laita tähän postaukseen kuitenkaan mitään vanhoja viiltelykuvia, mutta jos tahdotte, niin voitte tuolta tunnisteista klikata kohtaa itsetuhoisuus, jotta näkisitte edes pienessä mittakaavassa mitä mun raajat on tän vajaan parin vuoden aikana kokenu.

 Jätän noi arvet kuitenkin rauhaan, sillä tää postaus lähti oikeestaan siitä liikkeelle, kun multa kysyttiin, että voisinko mä kertoa jonkin yksittäisen arven tarinan ja jouduin oikein pohtimalla pohtimaan mikä arvista on syntyny ja millon. Viime vuosi kun oli nimittäin sellaista aikaa, että viiltelin aika paljon yhden kieroutuneen ja voimia kuluttavan ihmissuhteen vuoksi ja senpä takia varmaan puolet vuonna 2013 julkaistuista viiltelykuvista liittyykin jollain tapaa siihen ihmissuhteeseen.. En siis näin ollen muista minkään yksittäisen arven syntymistä viime vuodelta, enkä oikeastaan parilta sitä edeltävältä vuodeltakaan ja myös seuraavat kohdat on tässä yksittäisten arpien muistamisessa ongelmana.

Se, että mulla on tosiaan todella huono muisti. 
Se, että viiltelen yleensä kerralla useita viiltoja.
 Ja se, että arvet peittävät toisensa ja haalistuvat ajan myötä. 

Yksi arpi ja sen tarina muistui kuitenkin pitkän pohtimisen jälkeen mun päähän ja se arpi on oikeastaan ton viime kertasessa arpien muistelu postauksessa olleen lauseen takana. Se lause menee näin.


"...Siirryin siis vasemman jalkani kimppuun ja säikähdin

 kun terä upposikin paljon syvemmälle, kuin koskaan aiemmin..."


Kyseinen lausahdus juontaa juurensa vuoden 2010 kevääseen. (jollen ihan väärin muista.) Olin silloin ensimmäistä kertaa kellokosken sairaalassa hoidettavana ja olin joutunut sinne minkäpä muunkaan, kuin itsetuhoisuuden takia. Ennen ensimmäistä osastojaksoa mun viiltely oli tosin ollu sellasta pintanaarmuttelua, eikä mulla ollu vielä yhtään syvää arpea. Yhtenä iltana siellä osasto 18:lla ollessani mä velloin kuitenki sellasessa ahdistuksessa, ettei mitään rajaa ja rupesinkin sitten ettimään osastohuoneesta mitä tahansa terävää, millä ois voinu edes vähän helpottaa oloa. Löysin ku löysinki terän ja päätin kokeilla sitä mun vasempaan pohkeeseen sillä olin niin turhautunu, kun se mun vasen käsi oli pelkkää rupea ja pintanaarmua täynnä. Nostin siis lahjetta, otin terän sormien väliin ja viilsin. Vastoin mitään aiempaa kokemusta mun jalka aukeskin ihan "kunnolla" ja säikähdin ihan helvetisti vekkiä, jonka se pienen pieni terä oli saanu aikaan...

Loppu onkin sitten historiaa, sillä tosta yhestä vähän normaalia syvemmästä haavasta lähtien rupesinkin sitten ihan "kunnolla" viiltelemään, eli tekemään oikeita viiltoja naarmujen sijaan. Kyllähän mä nykyään tiedostan, ettei toi mun haava ollu edes hirveen syvä saati hengenvaarallinen, mutta silloin se säikäytti mut toden teolla ja siks mä varmaan muistanki sen niin hyvin. Kannattaakin miettiä muutaman kerran, ennen kuin alkaa viiltelemään, sillä ajatelkaa mitä ois voinu tapahtua. Mä oisin oikeesti voinu viiltää syvän haavan tai mä oisin oikeesti voinu osua johonkin valtimoon tai laskimoon, jos oisin tähdänny vähän eri kohtaan ja oisinha mä voinu ihan hyvin osua vaikka johonkin hermoon, vaurioittaen sitä ehkä pysyvästi. Näin ei onneks käyny, mutta ois voinu käydä ja sen takia kannattaa edes yrittää ajatella seuraamuksia ennen kuin viiltää, sillä se tosiaan saattaa olla hengenvaarallista...

Jooh, en haluu kuitenkaan morkata ketään, ja toivon ettei kukaan nyt alkais morkkaamaan muakaan, sillä kyllä mä tiedän noista riskeistä ihan hyvin, mutta sen sijaan musta ois tosi tärkeetä, et jokainen joka viiltelee tietää kans ne riskit kunnolla. Ikinähän ei voi olla täysin varma mitä tapahtuu ja niin se vaan menee, että ihminen on erehtyväinen eli vahinkoja sattuu.

25 kommenttia

  1. Luojan kiitos toi eka kuva on vanha koska sain melkeen slaagin ja ihanasti puhuttiin tänään arvist

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Joo, vähän alko ahistaa nyt taas illal vaik oliki aika huisin hauska päivä tänää, mut vanha kuva on onneks! Ja jep niihä me puhuttii :') Koirat on petoja.......

      Poista
    2. Huom sulosii petoi :DD ja joku toinen päivä samanlainen päivä :DD ostetaan sit se sateenvarjo

      Poista
    3. Haha :DD Ja jooooo ! Sit kuvailee kans :>

      Poista
  2. Joooooooo ! ja pssssst jäken työ on melkeeen valmis

    VastaaPoista
  3. on vissii mukavaa olla uimahallissa/rannalla jalat/kädet/muu ruumis paljaana, ku nui paljo arpii ja ihmiset tuijottaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainaha ne tuijottaa :D Joten mitäpä väliä sillä on?

      Poista
    2. Ei kai sua vaa rupee nolottaan arkinen ruumiis sijoitusten takii? Mua itseeni nolottas ja hävettää jos ois nui paljo arpii

      Poista
    3. Ei rupee :) Mä oon ylpee et oon selvinny tähänki päivää asti!

      Poista
    4. Ite en voi olla ees kesäl rannalkaa ku mua alkaa ahistamaan kun kaikki kattoo varsinki osaa viilloista, mihin oon kirjottanu mun entisen vuokrahevosen nimen, ja nimessä 18 merkkii ja kolmen päällä ' joten siitä uusi viilto, sitten kun joku vieras tulee kyselemään.. hyvä et sua ei se haittaa ja voimii viiltelyn kanssa jos alkaa tuntuu siltä että pakko viiltää.
      (Eri ano)

      Poista
    5. Näin selvästi tääki tuli. Siis ne ei oo parantunu kunnol nii ne näkyy. Ei ne pääse paraneenkaa never.. Aina tulee paska päivä ja saan taas uuden viilto kohtauksen

      Poista
  4. toi oli tosi hyvä postaus :3, tohon tekstiin syventyi oikeesti todenteolla :0 ja en oo ees ite tullu aatelleeks et viiltelyl vois olla jotain vakavi seurauksiiki o.o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että kiinnosti :) Ja onhan sillä

      Poista
  5. En tiedä pitäskö oikeesti itkee vai nauraa, toki on surullista ettei siel pääkopas oo kaikki kondikses ku tällasta tekee, mut hei ei meillä 'ei itsetuhoisilla' ole myöskään, vaikka yhtälailla voidaan olla sieltä nupista sekaisin. en siis väitä että joku tekisi tällasta pelkästään huomionhaun takia, mutta esim tää kohta: "Mä oisin oikeesti voinu viiltää syvän haavan tai mä oisin oikeesti voinu osua johonkin valtimoon tai laskimoon, jos oisin tähdänny vähän eri kohtaan ja oisinha mä voinu ihan hyvin osua vaikka johonkin hermoon, vaurioittaen sitä ehkä pysyvästi. Näin ei onneks käyny, mutta ois voinu käydä ja sen takia kannattaa edes yrittää ajatella seuraamuksia ennen kuin viiltää, sillä se tosiaan saattaa olla hengenvaarallista..." No shit? Jopa ihmiset jotka eivät viiltelyä harrasta tietävät tämän faktan.

    Oot kyl mukava tyyppi ihan livenä muutenkin enkä tahallaan halua yksistään sua moittia, mutta tää on tosiaan asia josta on monia eri mielipiteitä. Ehkä mä oon vaan katkera siitä että koko nuoruus vietetty osastoilla ja avohoidossa lääkkeiden turvin myös ja ku oikein ahdistaa ei ole sitä vaihtoehtoa ottaa terää käteen ja itkeä ihmisille pahasta olosta (Jolloin saisi todistetusti huomattavasti nopeammin apua) Mutta ei, en silti sorru itsetuhoiseen elämäntapaan, keinoja voi olla muitakin. Se mikä vituttaa on viiltelijät jotka ei 'usko' että muillakin ei viiltelevillä ihmisillä voi olla yhtä paha olo, mutta eihän se mitään kerro ku ei oo arpia keho täys :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko sanoo, että tän postauksen ei tosiaankaa ollu tarkotus vähätellä kenenkään älyä saati oloa, mutta mä en usko et kaikki oikeesti tiedä sitä, että vahingossa voi viiltää syvempää ku mitä on "suunnitellu". Luulisin et jokainen (tai ainakin moni) tietää kyllä viiltelyn olevan vaarallista, mutta en mä ainakaan ite tienny sillon 3-4 vuotta sitte esim sitä, että saatan menettää sormista tunnon lopullisesti, jos osun johonki hermoon. Ehkä mä sit oon ainoo ihminen maailmassa, joka ei joskus oo noista jutuista tienny, mutta vaikka niin oliski niin kirjotinpahan nyt ainakin pari faktaa kaikkien näkyville. Se tuskin on väärin :)

      En myöskään oo sanonu etteikö ihmisillä vois olla paha olo vaikkei ne viiltelis, joten oletan ettet puhunu musta tossa kun sanoit, että sua vituttaa viiltelijät jotka ei 'usko' että muillakin ei viiltelevillä ihmisillä voi olla yhtä paha olo. Vaikken tiedäkään, että millä ihmeen vempeleellä vois tarkasti mitata ihmisen pahaa oloa ja vertailla sitä sitten toisiin, niin ymmärsin silti sun pointin ja uskon, että vituttaa. Kaikillahan on joskus paha olla eikä siihen tosiaankaan tarvita mitään sairautta taakse. Mun mielestä on muutenkin ihan älyttömän typerää vertailla jotain sellasta ku paha olo. Oli nyt sitten kyseessä viiltelevä henkilö tai ei.

      Anyways, hyvä että sulla on (ilmeisesti) joku muu keino ku viiltely siihen pahaan oloon, sillä kaikillahan ei ole ja pahoittelut vielä jos sait tästä postauksesta sellasen kuvan, että just mä halveksuisin tai vähättelisin ihmisiä jotka ei viiltele siihen pahaan oloonsa, sillä näinhän asia ei tosiaankaan ole :)

      Kaikkea hyvää sulle !

      Poista
  6. Pietu et sä oo ton arvoinen :( (niinkuin ei kukaan!). Toivottavasti sulle ei tuu yhtään jälkeä lisää <3

    VastaaPoista
  7. Oon lukenut sun blogia aika kauan, ja tää on mielenkiintonen ja täynnä tosi taidokkaasti otettuja kuvia. Mut mun on pakko sanoa, että nää sun viiltelypostaukset menee mun mielestä vähän yli. Tottakai pahasta olosta saa ja pitääkin kertoo, mut mun mielestä on jotenkin outoa että sä jaat sun kaikki henkilökohtaset asiat sosiaalisessa mediassa.

    Mun mielestä olis vastuuntuntoisempaa ja oikein esimerkiks pistää nää tietyt postaukset salaisiks, pelkästään sulle tai lopettaa ne. Niin moni nuori tyttö/poika voi saada paljon inspistä kokeilla esimerkiks viiltelyä, vaikka ethän sä siitä vastuussa oo, et mitä pennut netistä kattoo.

    Ja ootko ajatellu esimerkiksi sun tulevia työpaikkoja? Nykyään työnantajat googlettaa työntekijänsä melkein poikkeuksetta aina. Tottahan se on sun oma asiasi, mut tää on mun mielipide. Mitä jos sulla menee sun unelmien duuni sivu suun, sen takia mitä oot tänne postaillut?

    Oot ihan mukava jätkä, mitä nyt sua vähän tunnen. Mut tästä blogista, tai siis näistä tietyistä postauksista tulee mieleen vaan huomiohuoraus.
    Mut niinkun sanoin, tää on muuten ihan mahtava blogi ja toivon sulle kaikkea hyvää elämässä.
    Mut mieti sitä. Kaikki mitä laitat nettiin, pysyy siellä.

    Tsemppiä ja hyvää kesän odotusta :3

    VastaaPoista
  8. Miten ajattelet jos joku noin 13 vuotias viiltelee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai mitä miten ajattelen O.o ?

      Poista
    2. Siis niinku Mitä***

      Poista
    3. No en mitää :D Mitä mun siit pitäs aatella...? Jos kysees on joku mun kaveri nii kyl mä kuuntelen mikä sil on hätän mut tuskin mä siihe voin mitää sellast sanoo et se lopettas :o Ja jos se on joku randomi nii eipä mulla siihe oo mitää sanottavaa.. Harmi juttu

      Poista
  9. Itelläki tullu pari kertaa viileltyy :'c mut yritän päästä pois siitä/oon päässy nykyää teen pieniä haavoja kätee viiltelyn sijaa~

    VastaaPoista

Kaikki kommentit on tervetulleita, mutta julkaisen vaan asialliset :)