maanantai 27. tammikuuta 2014

Viiltely


Tossa videolla tulee ilmi aika paljon mun ajatuksia, sekä faktoja viiltelystä, mutta aattelin silti kirjottaa tälläsen postauksen vähän niiku tota videota tukemaan ja niitä merkittävimpiä seikkoja selventämään.

Syyt viiltelyvideon tekemiseen tuli varmaan aika hyvin esille. Mainitsin nimittäin kolme syytä. Sen, että viiltely koskettaa monia ja silti siitä puhutaan todella vähän. Sen, että ite oon viillelly pitkään ja sitä kautta toi video koskettaa mua aika tavalla. Ja sen, että haluaisin auttaa ihmisiä ymmärtämään viiltelyn syitä edes vähäsen. En tiiä kuinka selkeesti puhuin mun ajatuksista viiltelyyn liittyen, mutta se mitä ainakin yritin sanoa on, että viiltely tuntuu tutkitusti hyvältä, eikä siinä oo mitään hävettävää. Pääasiallisesti ihmiset viiltelevät, koska se "kipu" tuottaa endorfiiniä ja sitä kautta mielihyvää. Itsetuhoisuus saa myös ajatukset selventymään, ahdistuksen ja stressin vähenemään ja onhan se monille ainoa toimiva keino taistelussa pahaa oloa vastaan. Tietenkin on myös paljon erilaisia ihmistyyppejä ja osa viiltelee eri tarkotuksiin. On esimerkiks masokisteja ja sellasia ihmisiä, jotka viiltelee rangaistakseen itseään. Mainittakoon nyt vaikka joku syömishäiriöistä kärsivä henkilö, joka on sortunu syömään ja jälkeenpäin saattaa sitten rangaista itseään viiltelyn muodossa.

Viiltely saattaa kuulostaa vaaralliselta ja huonolta keinolta, (mitä se varmaan onkin) mutta jos verrataan sitä päivittäiseen ryyppäämiseen, huumeisiin, tai viiltelyäkin rajumpaan itsetuhoisuuteen, eli omien raajojensa amputointiin, niin en osaa sanoa mikä niistä on järkevintä. Luultavasti ei mikään, mutta ihminen vaan on suunniteltu niin, että sitä pahaa oloa yrittää pakostakin lievittää jollain tavalla. Tietenkin on olemassa myös runsaasti hyviä keinoja; kuten urheilu, pelaaminen, puhuminen, kirjoittaminen, musiikin kuuntelu jne. - Joilla purkaa tunteitaan, mutta joissakin tapauksissa niistä "positiivisista" keinoista ei vaan ole hyötyä ja silloin ihminen alkaa toimia itsetuhoisella tavalla. Viiltelyyn johtavia syitä on todella monia, mutta joku niistä saattaa olla esimerkiksi psyykkinen -tai fyysinen sairaus, trauma, koulu/työpaikka kiusaaminen, vääristynyt kehonkuva/syömishäiriö, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen suuntautuminen, stressi jne.

Viiltelyä ja itsetuhoisuutta ei kuitenkaan kannata salailla, vaikka se hävettäisi tai siitä puhuminen pelottaisikin. Salailu nimittäin vain kasvattaa pahaa oloa ja häpeää, eikä ketään pysty auttaa ilman, että tietää mikä on hätänä. Viiltelystä kertominen ja asian kanssa avoimesti eläminen on usein haastavaa, sillä kaikki eivät ymmärrä viiltelyä ja syitä sen takana. Koulussa jotkut saattavat haukkua viiltelijää huomiohuoraksi, emoksi tai teiniksi, mikä ei tietenkään ole oikeutettua saati tunnu hyvältä, mutta haukuista kannattaa ainakin yrittää olla välittämättä. Samanlaista kiusaamista tapahtuu valitettavasti myös työpaikoilla ja netissä, enkä ainakaan mä näe siihen mitään takuuvarmaa ratkaisutapaa. Ainahan voi yrittää kysyä niiltä kiusaajilta, mikä siinä viiltelyssä on niin kamalaa, että sen perusteella pitää haukkua ja olla halveksuva ja jos rohkeutta vaan löytyy, niin voi yrittää kertoa kiusaajille mistä se oma viiltely oikein johtuu. Jos ne kiusaajat tajuu, että sulla on oikeasti paha olo, niin parhaimmillaan haukkuminen loppuu. Jos taas ei, niin voit vaan aatella, ettei kyseiset kiusaajat oo sun arvosias ja voit aina viedä asian eteenpäin kertomalla jollekin aikuiselle tai lähimmäiselle asiasta (Opettaja, esimies, kuraattori, vanhemmat, psykologi jne.)

Mainitsin tossa videolla sen, että viiltelijät tuomitaan tosi helposti. Jotkut ajattelee, että viiltely on pelkästään emojen tai teinien hommaa, enkä nyt mitenkään halua herjata edellämainittuja vaan tuoda ilmi, että kyllä muutkin kuin "emot" viiltelee, eikä se viiltely tosiaankaan koske pelkästään teinejä. Teineissähän ei oo mitään vikaa, sillä kaikki me ollaan joskus oltu tai tullaan olemaan teini-ikäisiä, mutta silloin kun ihmiset sanoo, että "teinit viiltelee" tai jotain muuta vastaavaa, niin se tuntuu loukkaavalta ja siltä, ettei sitä viiltelijää oteta tosissaan. Varsinkin jos kyseinen henkilö ei ole enää teini. Totuus on kuitenkin se, että ihan kaikenlaiset ja kaikenikäiset ihmiset satuttavat itseään tarkoituksella ja väistämättä jotkut ovat silloin siinä "herkässä" teini-iässä, mutta vastaavasti kyllä ne aikuisetkin ihan ammatista riippumatta saattavat olla itsetuhoisia.

Videolla sanoin myös yhen tosi olennaisen lauseen, eli sen, että viiltelijä ei oo vastuussa muiden tunteista. Totta kai sitä ajattelee muidenkin tunteita, mutta viiltelyn suhteen pitäis yrittää ajatella vaan sitä omaa oloa, koska siinä on jo ihan tarpeeks kestämistä. Jos aina ajattelee, että nyt kun mä viilsin, niin tolla, tolla, tolla ja tolla on kans paska olo, niin hullukshan siinä empatiaryöpyssä tulee.. Tosi usein viiltelijän lähimmäiset joutuu kaikesta huolimatta kärsimään niistä viilloista, mutta se ei oo tarpeeks hyvä syy lopettaa. Olettaen, että on jo riippuvainen viiltelystä. Kokeiluvaiheessa se, että joku sun kaveri tai muu lähimmäinen sanoo, että sitä sattuu kun viiltelet, saattaa toimia kannustimena, mutta jos sä oot jo riippuvainen viiltelystä, niin sun pitää olla ite motivoitunu lopettamaan. Sun pitää lopettaa ittes takia, ei kenenkään muun! Videolla mä kerroinki aika hyvin siitä, ettei viiltelijää kannata pistää lupaamaan mitään viiltelyn lopettamiseen liittyen, koska sit jos tää kyseinen viiltelijä sortuu, niin sille tulee tuplasti pahempi morkkis siitä viiltelemisestä. Psykoterapiasta, psykologeista, lähimmäisten tuesta ja lääkityksestä mä puhuin sen takia, että ne on oikeesti tosi iso osa siihen viiltelyn lopettamisprosessiin liittyen. Oma motivaatio on tietysti isoin osa "paranemista", mutta kaikkihan me tarvitaan välillä pientä tukea, asiasta riippumatta.

Toivottavasti piditte videosta ja opitte edes jotain uutta sen ja tän tekstin avulla! Tarkotus ei tosiaankaan ollu rohkasta ketään viiltelemään, vaan rohkasta olemaan avoimempi, jos viiltelee, sekä antaa tietoa viiltelystä niille, jotka ei sitä harrasta tai ymmärrä. Toivon, että osasin muotoilla mun sanat oikein, enkä loukannu tällä videolla ketään.

Kysykää jos tulee kysyttävää ja antakaa kritiikkiä jos siltä tuntuu :)

50 kommenttia

  1. Mielettömän hyvää videota taas :) Sie oot oikeesti tosi symppis tyyppi ja fiksun oloin kaveri :)
    Kiitos!

    VastaaPoista
  2. Tää video veti mut ihan sanattomaks, niin mahtava! koska tää aihe kaipaa juur sitä, että siitä puhutaan ja se tuodaan esille. Vaiettu on jo ihan tarpeeks kauan. Tää video oli tosi rohkee veto, jos noin voi sanoa. Sulle toivon tosi paljon voimia ja jaksamista, oot ihanan ja vahvan oloinen poika <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, hurjasti kiitoksia :') Oon kyl täysin samaa mieltä, et viiltelystä pitäis puhuu paaaaaljon enemmän, ku mitä siit oikeesti puhutaan !

      Kiitos <3

      Poista
  3. Tää oli tyhjentävää, kiitos Pietu ♥ Vaikka en ite olekaan koskaan viillellyt, niin tunnen kyllä ihmisiä, jotka niin tekee vielä aikuisiälläkin. Joskus ajattelin, että viiltely on vain huomiohuoraamista (ylä-asteella etenkin, kun näki näitä angsti-emoja, jotka viiltelivät tyyliin villasukilla), mutta kun myöhemmin tajusin, kuinka paha olo jollain voi oikeasti olla satuttaakseen itseään niin pahasti, ymmärsin. Oot rohkea kun uskallat puhua tästä näin avoimesti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kestä kiitellä :) Ja joo toi on just hyvä esimerkki siitä miten sitä eka aatellaan jotain ja sit vähän viisaampana vasta ymmärretään, ettei asiat ehkä ollukaan ihan sillee miten ennen aatteli :')

      Kiitos paljon <3 !

      Poista
  4. Ihana video, mutta tässä yks kysymys mihin toivon että vastaat♥! Eli, mä tarviin apua tähän viiltelyyn, mutta jos kerron vaikka kuraattorille niin joudunko mä suoraan johonki osastolle tai nuorisokotiin? Ja ilmotetaanko siitä suoraan kotiin? kiitos jos autat .... :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ! Ja siis no oot ilmeisesti alaikänen, joten jos sanot siitä kuraattorille, niin ainaki sun vanhemmille ilmotetaan. En usko, et joudut nuorisokotii (vaikka enhä mä mitää voi luvata) mut osastojaksosta en sit tiiä :/ Jos sun vanhemmat & kuraattori aattelee et tarviit ihan jotai ammattiapuu, nii saat varmaa eka ajan johonki psykologille tai vastaavalle, mut mähän en tosiaa tiiä kuinka huonossa kunnossa sä oot. Jos oot ns. "tarpeeks" huonossa, mikä siis tarkottaa että jos noi kyseiset aikuiset aattelee sun olevan huonossa kunnossa, niin ne saattaa viedä sut lääkärin luo, jossa sit tehää testejä, arvioidaa sun psyyke ja sitä kautta saatat ehkä joutua osastojaksolle.

      Suosittelen kuitenki kertomaan, koska sun olo helpottuu ku ei tarvii salailla asiaa :) Enkä mä jotenki usko että sä osastolle joutusit, ennen ku ollaan kokeiltu psykologin apua ja yhessä noista asioista puhumista.

      Poista
    2. Hei, itse olen viillellyt, no tällähetkellä puolet elämästäni (aloitin n. 12 vuotiaana). Muistaakseni joskus 7-8 luokalla päädyin kuraattorin puheille terveydenhoitajan kautta jolle siis näytin nämä viiltelyjälkeni. Kuraattori EI ilmoittanut vanhemmilleni ja minulla oli mahdollisuus valita, haluanko terveyskeskukseen psykiatrin tmv juttusille. En menyt. Uskon että kuraattorilla on aivan samalla tavalla vaitiolovelvollisuus kuin psykiatreilla ja lääkäreillä sun muillakin.

      Henkilökohtaisesti, minulle kuraattorilla käynti ei auttanut ollenkaan. Kävin siellä n. vuoden, en enää muista tarkkaan kuinka kauan.

      Kuitenkin tämä asia riippuu paljon ihmisestä ja jos todella haluat apua, sanoisin, että kuraattori on juurikin se jolle on helpointa mennä, ainakin näin aluksi puhumaan.

      Jaksamisia <3

      Poista
  5. Kiitos, että puhut tästä näin avomeisti, omilla kasvoilla! Selkee video ja toivon todella, että monet kattoo tän ja pystyy ymmärtämään meitä itsetuhoisia sen jälkeen paremmin. Ite saan ainakin vertaistukea tästä, tietää ettei ole yksin ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä :') Tosi mukava kuulla et saat tukee tosta ja muista ettet tosiaankaa oo yksin <3 !

      Poista
  6. Tämähän oli mukava kuunnella että lukea teksti viiltelystä.
    Ihanaa että kerroit avoimesti asiasta! <3
    Puhut kyllä niin asiaa monista asioista viiltelystä. Ja yks iso asia on se, että ei häpeä sitä,
    tulee vaan entistä paskempi olo jos pitää sitä salassa.
    Uskon, että sua helpottaa kun saat kertoa sun pahasta olosta, ja kerrot faktaakin masennuksesta ja viiltelystä. Ihanaa Pietu! :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja niimpä ! Se häpeä vaan lisää pahaa oloa ja saa aikaan kauheen noidankehän ku eka on paha olo, sit viiltää, sit hävettää & tulee paha olo ja homma vaan jatkuu jatkumistaan :s

      Ja joo kyllähän tää näistä asioista puhuminen ja kirjottaminen on, ja tulee varmaa jatkossaki olemaa iso apu masennusta ja pahaa oloa vastaan ! :)

      Poista
  7. Sä puhut iha asiaa! Ite oon viillelly monta vuotta, oon ollu osastoll ja ny o lääkitys. Sua o tosi kiva stalkata tän blogin kautta!:3
    oon kauhee, mut käy kattoo mun blogi jos jaksat?
    ninjanblogiii.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiiiiitokset :) ! Ja joo voisinpa käydäki :>

      Poista
  8. Toi oli niin hyvä pointti ettei sitä viiltelijää kannata kaverina ns painostaa lopettamaan, on tullu kaverin kohdalla huomattua, että se kärsii siitä vaan enemmänjos se sen jälkeen sortuu. :/
    Tosta videosta vaan sen verran, että jos puhusit tavallaan vähän reippaammin, niin se ois visuaalisesti ehkä vähän miellyttävämpi, mutta tosi hyvä video! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep ! Munki mielest se on sellane tärkee pointti mitä ei kaikki aina tajuu :s
      Kiitos tosta palautteesta ! Pitää ens kerral olla vähä sellane "reippaampi" :')

      Poista
  9. Jaksan harvemmin kattoa mitään videoita alusta loppuun asti, ku tyypit jaarittelee turhia ja juttu junnaa paikoillaan. Tämän mä kuitenki pystyin kattomaan ihan kevyesti ja vieläpä keskityin koko ajan! Puhut tosi selkeästi ja luonnollisesti, ja vieläpä asiasta joka on monelle ajankohtainen. Tää tuntuu olevan kaikille jonki sortin tabu, helvetin hyvä että joku uskaltautuu puhumaan näistäkin asioista ja kertoo omakohtaisia kokemuksia. Keep going!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. C: Jee kiva et jaksoit kattoo ton ja muutenki tosi mukava saada tollasta palautetta et videot ns "kiinnostaa" :)) Ja oon täysin samaa mieltä tosta tabu hommasta.. :/

      Kiiiitoooos <3

      Poista
  10. Todella hyvä postaus, loistavaa Pietu! :) Harvat uskaltavat kertoa viiltelystä näin avoimesti, olet mahtava kun valaiset ihmisiä tästä aiheesta, josta monet vaikenevat. Kiitos siis tästä postauksesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos itelles star chaser <3 :> Mielelläni mä ihmisiä autan ja valaisen jos vaan pystyn ^^

      Poista
  11. Hyvää settii ja mielipiteit. Tykkäätkkö työist vai pojist ? :3 oot söpö

    VastaaPoista
  12. Hrhh. Järkytyin, kun näin että dislikejä oli ennemmän. Mitä hittoa? Tässä videossa ei mun mielestä mitän vikaa ollut. Tietenkin osa niistä dislikettäjistä on jotain 13 vuotiaita jonneja, jotka ei ajattele omaa nokkaansa pidemmälle. Kai se on sitten niin, että jos ei ole ikinä elämässään mitään tuommoista kokenut, ei sitä voi sitten ymmärtää. Kyllä pistää vihaseks. 5/5 avautuminen. Mut ite tykkäsin videosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D No joo... Jonnet taas vauhissa, mut eipä sillä niin väliä :) Kiva et sä tykkäsit <3 !

      Poista
  13. ei vitsit, hyvä pietu et uskallat oikeesti avaa näi herkkää aihet ! huhhuh. toiseks, puhut asiaa täs c: kiitos ja kumarrus et teit aiheest videon!

    VastaaPoista
  14. Ensinnäkin KIITOS tästä videosta, ja siitä että "annat kasvot" tälle aiheelle! Juuri niinkuin sanoit, että asiasta ei puhuta tarpeeksi, on täysin totta, ikävä kyllä. Itse en viiltele tai ole ikinä sitä tehnyt, mutta paras ystäväni kylläkin. :/ sain tästä hyvän neuvon kun sanoit että ei saa painostaa ja "käskeä" toista lopettamaan viiltelyä, sitä ikävä kyllä olen tehnyt, ja juurikin sen takia koska itsellä ei kokemusta siitä ole ja se on niin vaiettu asia ettei tiedä miten pitäisi toimia, että voisi edes yrittää auttaa toista.. Tämä todellakin avasi silmiäni ja osaan nyt edes hiukan ymmärtää viiltelyä, vaikka todellakaan en sen kannalla ole. :) sitten haluan vielä sanoa että sulla on niiiiiin miellyttävän pehmeä ääni ja jotenkin tosi rauhoittava! :D joku tuolla ylempänä kommentoi että puhut liian "laiskasti" tai jotain sinne päin mutta mun mielestä sun videoita on kiva katsella ja kuunnella just sen takia kun puhut rauhallisesti ja olet rauhallinen videolla, varsinki kun puhut tämmösestä aiheesta, ei olis kiva kattoa ja kuunnella jos vaan häsyäisit kaikkea ja puhuisit ihan sekaisin jne, jos ymmärrät. :') ehdottomasti lisää videoita, mä ainakin seurailen innolla! Taas tulee kilometrikommentti, mutta semmoinenkin vois olla kiva joskus että lukijat saisi esittää sulle eri asioita, ja valitsisit niistä itselles mielenkiintoisimmat ja tekisit niistä mielipidepostauksen tai videon. :) ja missä kuvailet videosi? Ajattelin että varmaan sun pihallas mutta eikö naapurit häiritse tai eikö sua häiritse puhua kameralle jos joku kulkee ohi tai mahdollisesti kuulee? Mutta joo sori kun aina kirjoitan pitkiä kommentteja mutta paljon asiaa haha! :'D kiitos vielä videosta ja postauksesta, varmasti rohkaisit monia puhumaan asiasta ja muutenkin autoit! :3<3 ps. Oot sä kaiken muun täydellisyyden lisäks niiiiiiiiiin sulonen kaunis ihminen!

    VastaaPoista
  15. Hyvä video, olen täysin samaa mieltä että viiltelijää ei saisi painostaa lopettamaan, omalla kohdalla asiat vain pahenivat kun painostettiin lopettamaan kiinni jäätyäni. Olen kuitenkin lopettanut viiltelyn omasta tahdostani ja toivuin pitkästä masennuksestanikin sen ohella, ilman terapiaa ja lääkitystä. Parhain ystäväni oli tukena koko ajan, mikä auttoi suunnattoman paljon jaksamaan.
    Tällä hetkellä tunnen olevani taas onnellinen, ellen vielä onnellisempi kuin ennen masennusta. En olisi koskaan uskonut että asiat oikeasti paranisivat ja tuntisin olevani jälleen elossa.

    Nyt näin täysin parantuneena en oikein enää osaa samaistua niihin tunnetiloihin mitä kävin läpi masentuneena ja viiltely ei tunnu edes miltään vaihtoehdolta mikä parantaisi omaa oloa. Nyt näin asiaa pitkään mietittyäni olen todennut että viiltelylläni olin vain uponnut pahemmin masennuksen kouriin, vaikka luulin sen helpottavan - päinvastoin, ei ole kivaa kun pitää kotonakin salata arpia pieniltä sisaruksiltani ja muilta läheisiltä jotka eivät tiedä että olen joskus viillellytkin. T-paitaakaan ei voi pitää ellei ole yksin kotona tai omassa huoneessa nukkumassa.

    Mutta joo, toivon todella että saisit kytkettyä tuon pahan tavan pois, sillä olo paranee takuulla kun huomaa ettei enää tunne tarvetta viillellä.

    VastaaPoista
  16. Anteeks että kommentoin näinkin "vanhaa" postausta, mutta haluaisin vaan tuoda oman mielipiteen esille tosta viiltelystä kertomisesta omille vanhemmille/kavereille yms. Mulla taitaa olla varsinaisen huonot kokemukset siitä, kun kerroin ensin kavereille(tai no oikeastaan yks huomas arvet käsissä niin sitten siitä tuli puhetta), niin kukaan ei oikeastaan sanonu mitään. Viikkoa myöhemmin kolme viidestä kaverista tulee kouluun selittäen että nyt nekin viiltelee ja mulle alettiin huutamaan että miks kopioin niitä o: olin kummiskin siinä vaiheessa ollu itsetuhonen jo kaks vuotta ja ikääkin oli 16, et olisin kuvitellu vähän erilaista vastaanottoa mun avautumiselle... No ei siinä vielä mitään :D sitten vähä ton jälkeen rohkaistuin kertomaan vanhemmille... Alotin keskustelun sanatarkasti näin: "Äiti mä tarviin apua, mä en selviä enää yksin" ja itkin samalla. Äiti huus mulle koko sen illan et kuinka tyhmä mä olen ja kerran jopa sano ettei se enää ajattele mua sen tyttärenä. Sen illan jälkeen äiti ei kommentoinu enää asiaa, kerran se vaan sano että minnekään laitokseen sä et mene, toi on ohi menevä vaihe. (y) Nykyäänki äiti sit puhuu kaikille sukulaisille ja tutuille että toi meidän tyttö nyt on vähä tollanen outo, ei sen kaveritkaan jaksa sitä, taitaa olla täyshomo koko tyttö. Kyllä mä ymmärrän että sitä järkyttyy tällaisesta mutta bitch please, miten kukaan kehtaa tehdä näin lapselleen.. Ja todellakaan ettei nyt kukaan käsittäisi väärin, en todellakaan tarjota että kaikkien äidit ois tälläsiä paskaämmiä!! Halusin vaan jakaa oman kokemuksen :) Eli aina kannattaa puhua ongelmista!

    VastaaPoista
  17. Kuinka sä voit tuhoo ittees muutebkin näytät tytöltä sry ei pahal mutta mitä toi viiltely on onks se niinkun jotain huumeiden käyttöö

    VastaaPoista
  18. Olen nuori joka on aloittanut viiltelyn vasta. Olisiko joskus kuukausi sitten.En pysty kertomaan siitä kenellekkään, olen yittänyt kertoa siitä kaverilleni. Mutta ei hän ymmärtänyt. Luulin että hän ymmärtäisi, käski vain lopettaa moisen. Meillä ei ole oikeastaan ketään sellaista joka ymmärtäisi tälläistä. Välillä tuntuu siltä että haluais itekki lopetaa, mutta toisaalta ei halua. Käteen olen tähän mennessä viillellyt. Viis haavaa oon siihen aiheuttanu, ja joka päivä nämä samat haavat aukasen. Annan vaan veren valua ja sitten piilotan kaikki jäljet. Tää sun video autto mua tosi paljon ymmärtämään itseäni tän asian kanssa, kiitos...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että toi video autto sua ymmärtään itteäs. Sun kannattais kuitenki yrittää puhua tosta jollekin aikuiselle, joka vois ehkä auttaa sua ? :s

      Poista
    2. Tuosta viime kommentistani on siis hieman aikaa mutta silti-
      Mietin pitkään tuota aikuiselle kertomista ja lopulta kerroin terapiassa. Ja kyllä se kannatti. Kotona en ole vielä kertonut tästä, mutta kerään siihen rohkeutta koko ajan.
      Ja kiitos tästä rohkasusta :)

      Poista
  19. Mahtava postaus!
    Itse en oo ikinä viillellyt, mutta itsemurha aikeita on ollut lukuisia, toisinaan olen juuri ennen mahdollista kuoleman aiheuttamista tajunnut, että helvetti en mä voi näin tehdä.
    Mä oon sellainen tunne ihminen, että, kun oon iloisella tuulella oon ihan yli energinen ja nauran, kuin joku hoidon tarpeessa oleva. Rupeen kuitenkin tosi helposti itkemään ja samoin masennus fiilis on helppo saavuttaa.
    En todellakaan ajattele itsemurhaa edes joka viikko, mutta vähintään kaks kertaa kuussa se tulee mieleen. Oon kuitenkin päättänyt, että en voi tehdä niin. Se olis kauheeta.
    Mun muuama kaveri tietää tästä, mutta ei me ikinä puhu siitä. On kauheen rankkaa pitää kaikkian ajatuksia sisällään, koska vanhemmat ei tiedä.
    Haluaisin periaatteessa kertoa niille, mutta toisaalta en.
    Oisko sulla vinkkejä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis mun mielestä sun kannattaa kertoa. Jos koet et sul ois oikeesti joskus pieniki mahollisuus tehä se itsemurha, niin kyllä sun vanhempien kuuluis tietää. Oishan se ihan epäreilua, jos ne oiski pystyny auttamaan sua sen asian kanssa, mut sä et ois antanu tilaisuutta tai sillee. En tosiaankaa haluu syytellä sua tai pahentaa sun oloa, mut mun mielestä (ja tää on siis vaan mun mielipide) sun kannattais pyytää sun vanhemmat juttelemaan, joskus ku on hyvä hetki ja kertoa ihan perinpohjasesti noista sun tunteista ja oloista. Ne kuitenki tuntee sut varmaan? parhaiten tässä maailmassa ja tietää, että tunnet asiat tosi vahvasti. Sekä ne hyvät, että huonot tunteet :) Ehkä niiltä löytyy jotain keinoja hillitä sun kuolemantoiveita ja jo se, että saat taakan pois harteiltas helpottaa varmasti. Sit aina ku sulle tulee niitä itsemurha ajatuksia nii sä et ois enää yksin niitten kanssa vaan voisit sanoa sun vanhemmille ja voisitte yhessä pohtia mistä ne tulee ja mikä niihin helpottais jne. :)

      Iteki tunnen kaikki maholliset tunteet tosi vahvasti ja mun mielestä on ihan mahtavaa, että pystyn puhumaan niistä mun tunteista vanhempien kanssa sillon kun siltä tuntuu. Tietty käyn myös terapiassa, joka sekin on ollu iso apu tässä paranemisprosessissa. Toivottavasti tästä nyt oli edes jotain apua sulle :s Mun mielipide on se, että kannattaa kertoa. Voimia sulle Sipe <3

      Poista
    2. Kiitos. Ei mun vanhemmat tunne mua sisältä. Ulkoisesti vain. En ees tiiä milloin oisin tarkemmin puhunut niille mun tunteistani yms. Ei me varmaan koskaan jutella. Tosin ei ainakaan johdu siitä, että mä angstaisin niille, koska tykkään niistä ja oon muutenkin sellainen "kiltti" tyttö.
      Sait mut kuitenkin ajatteleen asioita lisää. Tajusin, että edes jonkun perhe piirissä olisi hyvä tietää. Ajattelin, että kertoisin tästä kuusi vuotta vanhemmalle siskolle. Sekin varmaan jo helpottaisi. Tosin aijon kertoa vain sillä ehdolla, että kukaan muu ei saa tietää. Onneksi hän on muutenkin sairaanhoitajaksi opiskelemassa ja tommonen mielisairaus jutut ne on käsitellyt jo.
      Oon samaa mieltä kanssasi. Mun vanhempien pitäis saada tietää, että mulla on paha olla. Tavallaan pelkään niiden reaktioita. Mitä jos ne luulee mun vaan esittävän yms. Ei se oo kuitenkaan totta, ei ne niin ajattele. Mieli on vaan kieroutunut jotenkin silleen mulla, että yritän suojella muita tältä. Jos rupean itkemään yht' äkkiä ja joku kysyy miten voin, sanon et ihan hyvin.
      Aijon kuitenkin joskus luultavasti kertoa vanhemmilleni. Se varmaan kuitenkin häämöttää jossain tulevaisuudessa, kun olen monta monta vuotta vanhempi.
      Tavallaan tää ei oo uutta mun perheelle. Mun äidin pikkuveli teki itsemurhan 18 v, mut se johtu huumeiden käytöstä, plus sil oli lapsi. Äidin toisella pikkuveljellä taas on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja se on ollut monta kertaa psykoosissa.
      Sori, et näin pitkä viesti ja et tällein avaudun...

      Poista
    3. Ei haittaa et oli pitkä viesti ja tottakai saa avautuu c: Harmi et sun perhepiiris on ollu kaikkee tommosta, mut oon kyl ilonen et sanoit ton et pelkäät sun vanhempien luulevan et sä esität, mut tiiät ettei se oo totta tai sillee et näät sen pelon yli totuuteen :) Ja niin, se siskolle kertominen vois kyl helpottaa paljon ja ehkä sit viel joskus pystyt avautumaa asiasta sun vanhemmilleki ! Sit ku susta tuntuu siltä :) Voimia sulle Sipe <3

      Poista
    4. Mä oon varmaan joku helvetin pelkuri, koska peräännyin silloin asiasta, kun mun siitä siskolle piti avautua...

      Poista
    5. No emmä nyt tiiä, se saattaa olla tosi iso juttu kertoo asiasta ! Ja ehkä joskus sä et enää peräänny :)) Ei se susta pelkuria tee jos et uskalla avautua

      Poista
    6. En voi uskoa tätä, mutta sain tänään kerrottua vanhemmilleni itsetuhoisista ajatuksistani...
      En tarvinnut siihen ees siskoa, sillä kirjoitin kolme A4 täyteen tekstiä molemmin puolin.
      Ahdistus oli aivan järkyttävää silloin, kun tiesin heidän lukevan sitä. Mutta nyt se on onneksi ohi, vaikka kyyneleitä en ainakaan säästellyt...
      Enää ei tarvitse salata mitään ja kivi vierähti pois sydämeltäni.Tiedän toki, ettei itsetuhoiset ajatukset tähän lopu,mutta nyt minulla on ihmisiä joille puhua ahdistuksen alkaessa.
      Kiitos Pietu ihan älyttömästi tuestasi!!

      Poista
    7. Osittain kerroin myös sen takia, koska itsetuhoiset ajatukset ovat lisääntyneet nyt kesän aikana todella paljon.
      Niitä on melkein joka päivä ja ne ajatukset pyörivät päivän aikana mielessä todella usein...

      Poista
    8. Jee kiva kuulla et sait kerrottuu ! :> Mut harmi et ne ajatukset on lisääntyny :/

      Poista
  20. Mua kiusattiin viime vuon koulus tosi paljo ja se levis sit se kiusaamine vapaa-ajalle. Se kiusaamine oli kaikis mahollisis muodois. Mull oli tosi paska olo ja aloin viilteleen.Esitin koulus, et mullon kaikki hyvin vaik mull oikeesti oli ihan hirvee olo. Kaikki sano, et mä angstaan ko mä viiltelen. Mut sit ko mä näytin et mullon oikeesti paha olla ja jengi tajus, et mullon paha olla ni myös se kiusaaminen loppu ja nyt ne kiusaajat on mun kavereit. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiusaaminen on kyl niiin syvältä, mut iha törkeen upeeta et jengi sit tajus et sul on oikeesti paha olo ! :') Mulle kävi itseasias yläasteel iha samal taval et joistain kiusaajist tuli kavereita, mut se nyt tapahtu vähä eri syystä ku sulla :'D

      Poista
  21. Hei! Tykkäsin tosi paljon videosta ja youtubessa luin hieman kommentteja ja jotka hieman mua loukkas oli "Hyi vittu oot sekasin. Kuka ihme Viiltelee veitsellä ihoa ja Sanoo että se vittu vielä tuntuu hyvältä? Oot sinäkin aivan vitun Paskalla tapettu ihminen joka ei voi elää normaalisti" ja "Jos se viiltely tuottaa sitä endorfiinia eli morfiinin kaltasta lääkettä sun elimistöön nii mikset vaa kisko morfiinia ja unoha koko viiltely?". Well guess what? Minä viiltelen, ja se helpottaa. Oon viillelly n.4-5 vuotta. Syrjitty oon ollu aina eli n. 18 vuotta. Enkä pysty puhumaan asiasta kennellekkään. Tosin pystyn kyllä näin nimettömänä asiasta mainitsemaan. Oon myös syrjimisen lisäksi ollu koulukiusattu ja ties mitä kaikkea sillon kuulinkaan. "Läski" "Oot helvetin ruma" "Emo" jne. Mulle on jopa useaan otteeseen tultu sanomaan "tapa ittes"... Mä en osannu oikein puhua asioistani ja kun otin itseäni niskasta kiinni ja yritin puhua, mua ei otettu vakavasti= Mun viillot on huomattavasti syvempiä kuin joskus 4-5 vuotta sitten. Kärsin ahdistuksesta joka ikinen päivä, ja nykyään mun ahdistus on jo sen verran pahaa et se aiheuttaa mulle paniikkikohtauksia ja sitä että pelkään elämää. Mulla on nukkumisen kanssa aika isoja ongelmia, enkä pysty nukkumaan vaikka olen koko ajan väsyny enkä tahdo jaksaa mitään + aikalailla mikään ei kiinnosta enää. Näitä nukkuminen ja ahdistus juttuja olen kestänyt reilut 7 vuotta ja pahenee vaan. Nykyään todellisuus sekoittuu enkä vaan enää tajua mitä vittua tapahtuu ja mikä on totta. Oon surullinen ja vihanen ja välilllä vaan niin tyhjä etten tunne tai ajattele mitään. Suvussa on myös aikapaljon syytä siihen miksi mulla on paska olla sillä mua ei yksinkertaisesti hyväksytä näin. Lävistyksiä naamassa, seurustelen tytön kanssa(olen siis tyttö), käytän mustia vaatteita, kettinkejä ja kuuntelen "ranteet auki" musiikkia (Bmth, suicide silence, chelsea grin jne). Mun vanhemmat on nähny mun ekat viillot joskus miljoona vuotta sitte ja isäni on erittäin selväksi kantansa tehnyt kun haukkui mut alimpaan helvettiin ja sanoi kylmästi "häpeän sua"(nyt kuitenkaan kukaan ei tiedä viiltelystäni tai itsethoisuudestani mtn). On siis varmaan aika itsestään selvää että olen ihan samperin itsetuhoinen ja joo kyllä haluan kuolla erittäin paljon, mutta se mitä tulee tapahtumaan on vielä auki.
    Kaikista pahinta on se että kaikki tämä on mun sisällä, enkä vaan pysty menee sanoo tätä kellekkää, eikä kukaan näe että asiat on huonosti. Jos oon jossain porukassa niin feikki hymy asetus menee vaan päälle ja oon niiku kaikki olis hyvin..
    Eli joo siis kanssasi olen ehdottomasti samaa mieltä että viiltely kannattaa tuoda esille jotta saa apua. Viiltely on vakava asia.
    Toivon myös että ihmiset jotka eivät ymmärrä miksi jotkut näin tekevät itselleen ottavat asian vakavasti eivätkä vain pahentaisi asoita haukkumalla.

    Anteeksi pitkä vammaus viesti!! Ja erittäin paljon voimia sulle!! ps. oot muuten aika söpö >____< <3

    VastaaPoista
  22. Mä viilsin ja nyt kadun... Onks ne jäljet pahoi? :|

    VastaaPoista
  23. Hei, tiedän, että tää on nyt tosi myöhään laitettu kommentti, mut on nyt pakko kysyä avustusta :( olen itse viillellyt varmaan 3/4 vuodesta, ja viiltoja aina vaan kasaantuu samaan paikkaan. Tahdon lopettaa, koska pelkään, että vanhemmat saa tietää, mutta haavat senkun syvenevät. Tiedätkö mitään keinoi millä viiltelyn määrää saisi edes vähennetty (muuta kuin lääkitys) ??? Ihana video muute c:

    VastaaPoista
  24. Vaikutat todella järkevältä ja mukavalta ihmiseltä. Onko sinulla tai aiotko tehdä videota masennuksesta? Aihe tuli mieleeni kun kaverini viilteli, mutta pääsi siitä ylitse omin avuin, mutta silti kärsii vielä vähän masennuksesta. Ystävälläni on myös taipumusta paniikki kohtauksiin, joista en itse tiedä melkein mitään, ja haluaisin saada lisätietoa, joten olisiko sinulla myös sellaisesta tietoa tai videota jossa on lisää muitakin masennukseen ja itse tuhoisuuteen tietoa. Arvostan todella paljon avoimuuttasi, ja sitä jos vastaat:)

    VastaaPoista

Kaikki kommentit on tervetulleita, mutta julkaisen vaan asialliset :)