tiistai 15. tammikuuta 2013

Oon ystävä mustelmien, tarpeeksi niistä saa mä en

Mieliala muuttui myöhemmin eilen illalla paljon paremmaksi, taas vaihteeksi.. Viiltelin pitkän tauon jälkeen ja veikkaan että se "nollasi" niitä tunteita. Myös edellisen postauksen päähenkilön kanssa riitely ja sen jälkeen sopiminen vaikuttivat voimakkaasti jo ahdistuneeseen olooni, ensin pahentamalla sitä ja sitten parantamalla. Käsi on tuttujen sideharsojen peitossa ja ainoastaan satunnaiset vihlaisut muistuttavat eilisestä ahdistuksesta. Pitäisi kai jotenkin oppia hallitsemaan tunteitaan, ainakin silloin kun riitelen tai harmistun johonkin ihmiseen, eihän siinä ole mitään järkeä että kärsin tuplasti. Ensin toisen takia, sitten itseni. Teoriassa kaikki on niin helppoa, mutta toteutus onkin sitten ihan helvetin hankalaa. Pitää vaan elää hetkessä ja katsoa mitä pystyy tehdä. Tänään on kokonaan uusi päivä, ehkä kokonaan ilman ahdistusta ja pahaa oloa. Toivottavasti!

Istun tässä tosiaan jo koulussa vaikka tunnit alkavat 9.50. Tulen nykyään aika usein tänne jo muutaman tunnin ennen koulun alkua koska saan bussimatkoille seuraa ja matkat kestävät noin tunnin vähemmän. Saan myös laittautua rauhassa, popittaa musiikkia ja lipittää ilmaista kahvia joten mikäs tässä ollessa :)

Hyvää huomenta vaan kaikille!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit on tervetulleita, mutta julkaisen vaan asialliset :)